26. kesäkuuta 2015

Kesäloma!


Nyt on kuulkaas asia niin että mulla alkoi juuri kesäloma! Jippii! Yksi lomaviikko tulikin jo käytettyä kesäkuun alussa Irlannin reissuumme ja nyt on edessä kolme tapahtumantäyteistä viikkoa. Tätä on niin odotettu :) 

Ollaan nyt aluksi lähdössä vajaaksi viikoksi mökille Pohjanmaalle. Siitä on muodostunut ehdottomasti paras tapa aloittaa loma. Luvassa on pientä remontointia ja paljon löhöilyä, syömistä, saunomista ja laatuaikaa kahdestaan. Mukaan lähtee kasa kirjoja ja lehtiä, koska mökillä on niin ihana uppoutua lukemiseen!

Siitä sitten ensi viikon perjantaina alkaakin vähän erilainen viikon pituinen seikkailu, jonka pääkohde on Norja. Hurautetaan suoraan mökiltä reilun tunnin matka Vaasaan, josta lähtee aamulla lautta kohti Ruotsin Uumajaa. Auto tulee laivaan mukaan ja sillä jatketaan matkaa samantien Ruotsin puolelle päästyämme.



Ensimmäinen välietappi tulee käytännön syistä olemaan näillä näkymin Åre. Olin aina kuvitellut, että tämä Ruotsin tunnettu hiihtokohde sijaitsee jossain ihan pohjoisessa, mutta se osoittautuikin olevan sopivasti matkan varrella kun ajaa körötämme kohti länttä Norjaan päin. Sieltä jatkamme matkaa kohti Trondheimin seutua Norjan rannikolla. Sain jo vuosi sitten fiksaation Trondheimiin menemisestä ja nyt tosiaankin ollaan menossa sinne! Sen jälkeen lähdemme kohti etelää, jossa häämöttää pääkohteemme eli Jotunheimenin kansallispuisto. Siellä luvassa olisi parin yön vaellus, jännää! Googlailtiiin tosi pitkään vaihtoehtoja mikä olisi hyvä paikka vaellukselle. Norja tuntuu olevan täynnä kansallispuistoja, ja pitkän selvittelyn jälkeen Jotunheimista luettuamme päätös oli helppo tehdä. Se on Norjan kenties tunnetuin kansallispuisto, joka on sopivasti matkamme varrella ja  jossa sijaitsee lisäksi Norjan kolme korkeinta vuorta. Jotunheimenissa on monta reittivaihtoehtoa, joista pystyy koostamaan eri pituisia vaihtoehtoja. Meillä on jo alustava reitti katsottuna ja vaikuttaa tosi hyvältä. Veikkaan että maisemat tulevat olemaan vaelluksella todella ainutlaatuiset!

Vaelluksen jälkeen sitten suunta kohtii itää määränpäänä Tukholma, josta lähtee laiva takaisin Helsinkiin. Tosin matkalla Tukholmaa kohti on aikaa pysähtyä päivän parin verran jossain vielä määrittelemättömässä paikassa, joko Norjan tai Ruotsin puolella tai sekä että. Suunnitelmat ovat siis melko selkeät mutta joustovaraakin on jätetty. Alan olemaan tosi innoissaan tästä reissusta! Eka kerta kun reissataan autolla Suomen ulkopuolella, joten odotan innolla päästä kokemaan millaista se on. En osaa kuvitella että meidän autokin pääsee käymään ulkomailla :D




Kotiinpaluun jälkeen on sitten jäljellä vielä reilu viikko lomailua, ilman suunnitelmia, jolloin voi spontaanisti tehdä mitä haluaa. Haluan ehtiä viettää aikaa Helsingissäkin, nähdä kavereita ja mennä sinne minne parhaalta tuntuu. Huh, vaikea melkein käsittää tätä kolmen viikon vapautta, mutta niin se vaan nyt alkoi!

Nyt luvassa saattaa olla pieni blogihiljaisuus. Mökillä nettiä ei tietenkään ole, mutta saa nähdä josko Ruotsin tai Norjan puolelta tulee joskus heitettyä kuulumisia. Tosin yövytään aika paljon leirintäalueilla, joten pitää katsoa miten nettiyhteys on saatavilla. Joka tapauksessa, ihanaa kesän jatkoa kaikille ja palaillaan! :)



22. kesäkuuta 2015

Kesä ja liikunnat


Juhannus on nyt vietetty! Se tuli tänä vuonna jotenkin erityisen nopeasti, koska juurihan kesäkuu vasta alkoi. Oli kyllä jälleen rento ja mukava juhannus kaikin puolin. Meille on muodostunut perinteeksi viettää juhannus samalla porukalla kaverin mökillä puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Tämä taisi olla jo kahdeksas juhannus putkeen siellä! Säät olivat vaihtelevat, niin kuin juhannuksena usein tuntuu olevan :) Noiden kolmen päivän aikana kohokohtia olivat mm. maukkaiden mökkiruokien syöminen, saunominen, mölkyn pelaaminen ja musiikin kuntelu kodassa nuotion äärellä. Ihailtiin lähietäisyydeltä naapurien juhannuskokkoa ja hämmästeltiin sitä kuinka valoisaa yöllä onkaan. Erityisesti viimeisenä yönä ulkona oli upea sumu.



Vaikka keskikesän juhla on nyt vietetty ja meinaa jopa iskeä haikeus kun oli niin kivaa, niin itse kesä on kuitenkin vasta edessä. Siitä päästäänkin siihen kuinka kesä vaikuttaa liikuntatottumuksiin! Mulla se on näkynyt tällä kertaa erityisesti sillä tavalla, että juoksumääräni ovat loppukevään ja alkukesän aikana kasvaneet. Käyn juoksemassa ainakin kaksi lenkkiä viikossa ja olen nauttinut juoksemisesta lähiaikoina ihan mielettömän paljon. Askel on noussut hyvin ja siitä on vaan tullut paras fiilis, kun pääsee nauttimaan ulkoilmasta samalla kun viilettää vihreissä maisemissa. Vaikka säät eivät vielä ole kovin hyviä ollutkaan, niin juoksemiseen tuollaiset 15 asteen hujakoilla pyörineet lämpötilat ovat olleet aika passelit. Pääasia että saa hengittää raikasta ilmaa.

Olen perinteisesti aina käynyt kaavoihini kangistuneena juoksemassa yksin kuulokkeet korvilla, mutta nyt lähiaikoina olenkin juossut tosi usein yhdessä Joonaksen kanssa. Se on ollut tosi kivaa vaihtelua ja lisännyt juoksemiseen tietynlaista hauskuutta! Kahdestaan juostessa ei ole vaaraa että tulisi suorittamisen paineita, varsinkin kun saatetaan kesken lenkin tehdä jotain muuta: pysähtyä seikkailemaan erään urheilupuiston kyljessä oleva lasten esterata läpi (jos ei ole lapsia paikalla, heh), tehdä leuanvetoja (tai mun tapauksessa leuanvedon, yksikössä) luontoon sijoitetuilla liikuntapaikoilla tai ottaa kilpailumielinen spurtti ylämäkeen. Yhtenä perjantaina juostiin viereisen kaupunginosan videovuokraamoon ostamaan irtokarkit iltaa varten :D Jotenkin hauska olo valita irtokarkkeja siellä juoksukamoissa hikikarpalot otsalla ja sitten hölkätä pussi kädessä heiluen kotiin. Plus miinus nolla niin sanotusti!




Sisätiloissa liikunnan harrastamisen into sen sijaan vähenee aina kesäisin. Konkreettisimmin olen huomannut sen siitä, että mun viime boulderointikerrasta on jo ikuisuus aikaa. Monena kertana ollaan mietitty että huomenna boulderoimaan, mutta sitten ulkoilu onkin voittanut sen aina. Kiipeily haukkaa kuitenkin muutaman tunnin, joten ei vaan ole malttanut mennä sinne ikkunattomaan halliin. Myöskään joogaa en ole ehtinyt tehdä niin paljon kuin olisin halunnut. Boulderointiin verrattuna joogan saa kuitenkin toteutettua spontaanimmin, koska käytän kotoa käsin Yoogaiaa. Silti monesti iltajooga onkin vaihtunut rauhalliseen yhteiseen kävelylenkkiin, kun ulkoilma houkuttaa. Tämän kesän haaveena olisi muuten mennä osallistumaan johonkin ulkona järjestettävään puistojoogaan! Onko kukaan teistä käynyt sellaisissa?

Aamujen salitreeneistä olen pitänyt kiinni ja itseasiassa niihin on jopa helpompi herätä kesällä, kun kukonlaulun aikaan on jo niin valoisaa. Tosin kesäloman ajaksi (joka alkaa muuten perjantaina!) salitreeniin tulee muutaman viikon tauko, koska sali sijaitsee työpaikkani vieressä toisella paikkakunnalla. Ja vaikka se sijaitsisikin lähempänä niin kesäloman reissuissa ja muissa menoissa ei tosiaankaan tule lähdettyä rautaa nostamaan :) Juoksulenkit säilyvät melko varmasti kuvioissa loman aikana mökillä, minkä lisäksi liikuntaa on luvassa vaelluksen muodossa Norjan maisemissa. Sitä silmälläpitäen totuttelin pitkästä aikaa vaelluskenkiini, kun käytiin juhannuksena kävelemässä 7,5 kilometrin luontopolku. Kesä ja ulkona liikkuminen, se on vaan niin parasta.


Muuttuvatko sinun liikuntatottumuksesi kesäisin? Miten aiot liikkua kesäloman aikana?




17. kesäkuuta 2015

Dalkey - taloja, maisemia ja merta


Palataan taas parin viikon takaisiin Irlannin reissun tunnelmiin. Teimme Dublinista käsin reissun kaupungin eteläpuolelle Dalkey nimiseen paikkaan. Dalkey on yksi Dublinin kaupunginosista, mikä selvisi minulle vasta jälkikäteen. Kaikessa ainutlaatuisuudessaan se vaikutti olevan aivan oma maailmansa, puolen tunnin junamatkan päässä Dublinin keskustasta. Olimme lukeneet että Dalkeyssa pääsee mm. kipuamaan upealle vehreälle kukkulalle ja ihastelemaan merimaisemia. Tätä kaikkea paikka tosiaankin tarjosi!

Dalkeyyn pääsi kätevästi lähijunalla. Nämä DART-junat ovat kaikin puolin siistejä, selkeitä ja liput oli helppo ostaa automaatista - kaikki toimi moitteettomasti kuten Irlannissa muutenkin. Kun saavuimme Dalkeyyn, huomasin heti asemalla että nyt ollaan todellakin hurmaavassa paikassa! Pieni keskusta oli niin viehättävä pienine kauppoineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Kiertelimme ympäriinsä asuinaluetta pitkin ja kaikki talot olivat matalia ja todella suloisia. Täällä kelpaisi asua! Sitten oli aika lähteä kipuamaan kohti vieressä siintävää kukkulaa. Asuinalue jatkui rinteellä ja talot muuttuivat pikkuhiljaa isommiksi ja prameimmiksi. Myöhemmin luinkin että Dalkeyssa asuu monia Irlantilaisia julkkiksia, kuten U2:n Bono! Kesken ylöspäin kipuamisen oli hienoa kääntyä katsomaan taaksepäin ja huomata kuinka sieltä valkeni näkymä suoraan merelle.





Ylhäällä talot loppuivat ja polku vaihtui metsäiseen tiheään polkuun. Reitti meni vähän alaspäin ja alkoi uusi kipuaminen seuraavalle kukkulalle, Killiney Hillille. Siellä ei asuintaloja tosiaankaan ollut vaan oltiin täysin luonnon keskellä ja maisemat olivat vähintäänkin yhtä upeat kuin toisella puolella! Rannan lisäksi kaukaisuudessa häämöttivät Wicklow Mountainsit, paikka jonne olisimme seuraavana päivänä menossa. Dublinin keskusta levittäytyi horisontissa toisella puolella. Tuli jotenkin tosi onnellinen olo kun seisoskeltiin siellä ylhäällä ihan kahdestaan, räpsimässä kuvia ja katselemassa ympärillemme ilman kiirettä mihinkään.







Pois lähtiessä meidän oli tarkoitus kävellä seuraavalle DART-juna asemalle Killineyyn, joka on Dalkeyn eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa. Alas laskeutuessamme jotenkin eksyimme ja huomasimme lopulta olevammekin lähempänä Dalkeytä kuin Killineytä. Päätimme siis sittenkin mennä samalle juna-asemalle kuin tullessa. Saimme vielä kerran ihastella Dalkeyn taloja ja kaduilla vallitsevaa välimerellistä fiilistä. Kävelyä kertyi koko reissun aikana kolmisen tuntia, joten paljon tuli nähtyä. Tämän jälkeen olikin kiva painua takaisin Dublinin sykkeeseen syömään ja fiilistelemään kaikkea näkemäämme.

14. kesäkuuta 2015

Neljä viimeisintä kirjaa


Nyt olisi taas aika esitellä viimeisimpiä lukemiani kirjoja! Tuntuu että lähikuukausina olen lukenut ehkä normaalia enemmänkin. Tai sitten se johtuu vain siitä, että kaikki nyt lukemani kirjat ovat olleet aika normaalin paksuisia, eli joukkoon ei ole mahtunut sellaisia tiiliskiviä kuin viimeksi lukukokemuksistani kirjoittaessa.

Tässä tulisi siis pienet selostukset ja arvostelut viimeisimmästä neljästä lukemastani kirjasta.


Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet

Tästä kirjasta kiinnostuin alunperin siksi, että halusin pitkästä aikaa lukea jotain Intiaan sijoittuvaa. Kirjan päähenkilö on keski-ikäinen ruotsalaismies Görän, joka haikailee entisen vaimonsa perään ja alkaa hakemaan uutta suuntaa elämälleen saatuaan potkut töistä. Hän päättää lähteä lomalle Intiaan ja päätyykin jäämään sinne pidemmäksi aikaa kuin oli suunnitellut. Vastaan tulee monia Intialle tyypillisiä yllättäviä tilanteita ja Görän ajautuu sattumuksesta toiseen. Tämä kirja oli ehdottomasti hauskinta luettavaa pitkään aikaan! Kirja on kirjoitettu oivaltavan humoristisella tavalla ja nauroin monta kertaa ääneen sitä lukiessani. Huomasi selvästi että kirjailija oli itsekin viettänyt aikaa Intiassa. Tosi piristävä teos kaiken kaikkiaan!

Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori

Tämän kirjan bongasin Annikan blogista. Kirja sijoittuu Meksikon maaseudulle, paikkaan jonne naiset ovat jääneet asumaan lastensa kanssa, miesten muutettua ulkomaille. Kylässä eletään jatkuvassa pelossa siitä milloin paikkaa hallitsevat huumejengit tulevat seuraavan kerran sieppaamaan kylän tyttöjä. Sitä varten tytöt yritetään pitää mahdollisimman rumina ja maahan on kaivettu myös kuoppia jonne heidät voidaan tilanteen sattuessa piilottaa. Päähenkilönä on nuori tyttö, joka kokee asiat paljon epävakaan äitinsä kautta. Tämä kirja oli todella hyvä, vaikkakin aika pysäyttävä ja surullinenkin. Ainoa ongelma oli se, että olisin halunnut kirjan olevan ainakin tuplasti pidempi, koska tarina oli niin mielenkiintoinen. Kirjan on kirjoittanut yhdysvaltalainen kirjailija, joka on viettänyt paljon aikaa haastatellen meksikolaisia naisvankeja. Fiktiivisessä kirjassa on mukana tositarinan rippeitä, mikä lisää kiinnostavuutta entisestään.



Khaled Hossein: Ja vuoret kaikuivat

Olen lukenut Khaled Hosseinin pari aiempaa kirjaa, Tuhat loistavaa aurinkoa sekä Leijapoika. Ensimmäisestä tykkäsin aika paljon, toisesta en niinkään. Päätin kuitenkin tarttua tähän uutuuteen, kun näin sen kirjaston hyllyssä. Kirjassa seurataan useamman henkilön elämänavaiheita monella puolella maailmaa: ollaan Pariisissa, Jenkeissä ja Afganistanissa, aina maailmansotien ajoista 2000-luvulle. Kaikki henkilöt liittyvät toisiinsa, mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli vähän sekava. Henkilöt jäivät etäisiksi ja linkit heidän välillään liian löyhiksi. Ennen kaikkea punainen lanka oli kadoksissa. Yksi asia mikä myös häiritsi oli se, että kirjassa oli todella paljon sairauksia! Oli dementiaa, reumaa, epämuodostuneita kasvoja, sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja ties mitä. Asian selittänee se että kirjailija on lääkäri, mutta minua sairauksien kirjo jotenkin häiritsi ja jätti monet juonenkäänteet jopa varjoonsa.


Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Olen joskus nuorempana lukenut Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, ja muistan sen olleen mielenkiintoinen mutta hieman outo kirja. Nyt kun pitkästä aikaa palasin saman kirjailijan pariin uuden kirjan osalta, niin tykkäsin todella paljon: tarina oli kiinnostava, persoonallinen ja todella mielikuvituksekas! Auringon ydin kirjassa eletään kuvitteellisessa 2010-luvun Suomessa, joka on sulkeutunut valtio, jossa kaikki mahdolliset nautintoaineet on kielletty ja yhteydet ulkomaille katkaistu. Tämän lisäksi naisista on vuosikymmenten saatossa jalostettu nöyrä ja vähäjärkinen laji, vaikuttamalla siihen minkälaiset yksilöt saavat lisääntyä. Kirjassa seurataan erilaisen nuoren naisen Vannan ja chiliä diilaavan Jaren tavoitetta löytää Vannan kadonnut sisko ja haavetta tavoitella erilaista tulevaisuutta. Tämä teos pisti ajattelemaan!


Sellaisia tällä kertaa. Toivottavasti joku saa näistä ideoita vaikkapa kesälukemiseksi. Itse aloitin juuri lukemaan sellaista kevyen romanttista San Fransciscoon sijoittuvaa kirjaa. Huomaan että kesällä haluan aina siirtyä kevyempiin, helposti luettaviin aiheisiin ja sitä kautta siirtää aivot kesämoodiin :)

Oliko mikään näistä kirjoista sinulle tuttu? Mitä kirjaa sinä luet juuri nyt?


10. kesäkuuta 2015

Sellainen oli Dublin


Nyt tulisi hieman juttua Irlannin sympaattisesta pääkaupungista Dublinista. Kuten viime postauksessa jo mainitsinkin, oli kaupunki kooltaan yllättävän pieni. Jalkaisin pääsi helposti liikkumaan joka paikkaan kaupungin sisällä. Jo heti ensimmäisenä päivänä kiertelimme ympäriinsä niin runsaasti, että kaupungin sai aika lailla haltuun samantien. Kaupunkia halkoo Liffey-joki, jonka mukaisesti oli helppo suunnistaa. 

Majoituimme Bed & Breakfast -paikassa Liffey-joen pohjoispuolella ja meillä oli huoneesta mukavat jokinäkymät. Joen pohjoispuolella on paljon asuintaloja ja leveitä kauppakatuja, kun taas turistimeiningit ja nähtävyydet ovat pääasiassa eteläpuolella. Yksi oleellinen keskittymä missä mekin vietimme paljon aikaa oli vilkas Temple Barin alue. Siellä on vieri vieressä pubeja, ravintoloita ja pieniä kauppoja ja jatkuvasti vilkasta. Varsinkin illan tullen vaikutti aina kuin olisi ollut viikonloppu, viikonpäivästä huolimatta: musiikki soi ja ihmisiä parveili Guinnes-tuoppien kanssa pitämässä hauskaa. Pubeilu ylipäätään kuuluu vahvasti Irlantiin ja monista niistä saa ruokaakin. Mekin söimme pubeissa pari kertaa (mm. perinteistä lammaspataa Irish stew ja tietenkin fish and chipsejä!) ja niissä oli aina hyvä tunnelma, usein live-musiikilla säestettynä.











Rakennuskanta Dublinissa on melko matalaa ja paikoin aika vanhaakin. Visuaalisesti se ei kuitenkaan vetänyt vertoja esimerkiksi Skotlannin Edinburghille, johon automaattisesti sitä vertasin, koska olihan se edellisin reissumme Britteinsaarten suunnille. Tosin eipä Euroopan kaupungeista löydy Edinburghin voittanutta mitä tulee historiallisen kauniiseen kaupunkikuvaan :) Meidän yhdessä opaskirjassa oli merkitty kävelyreitti sellaisten historiakohteiden läpi minne ei ehkä muuten osaisi mennä, joten vedettiin sellainenkin läpi jo ekana iltana. Sen avulla tuli mm. päädyttyä hienojen katedraalien luo ja paikannettua katuja mitä viikingit ovat aikoinaan asuttaneet.







Nähtävyyksistä kävimme katsomassa ne jotka eniten kiinnostivat. Yksi nähtävyys mikä päätettiin jättää väliin oli Guinnessin panimo. Sehän on koko Irlannin suosituin nähtävyys, mutta kova sisäänpääsymaksu (18€/hlö) ei tuntunut olevan sen väärti että pääsisi katsomaan miten panimo toimii ja kulauttamaan kierroksen lopuksi tuopin Guinnessia.

Ykkösjuttu nähtävyyksistä mulle oli alunperinkin ollut Trinity Gollegen vanha kirjasto. Se oli juuri niin upea kuin olin kuvitellutkin! Tuli ihan sellainen olo kuin olisi ollut Tylypahkassa kun katseli niitä korkeita kirjahyllyjä täynnä ikivanhoja teoksia. Selaamaan tai koskemaan ei päässyt, mutta ihailtavaa riitti. Toinen nähtävyys missä haluttiin käydä ja mikä oli erityisesti Joonakselle tärkeä kohde oli National Museum of Ireland. Ollaan käyty aika monissa museoissa ja tuo osoittautui juuri sopivan kokoiseksi kiertää läpi. Jotkut kansallismuseot, kuten vaikkapa Deutsches Historisches Museum Berliinissä tai British Museum Lontoossa ovat niin valtavia että oma puhtini on loppunut niissä vieraillessa. Plussaa siis sopivasta koosta ja oli muutenkin kiva tutustua museon avulla hieman Irlannin historiaan.







Kaiken kaikkiaan Dublin oli oikein mukava kaupunki. Tunnelma siellä oli leppoisa ja jotenkin kotoisa. Hintataso ruuan, majoituksen ja liikkumisen suhteen oli melko korkea, mutta ehkä silti aavistuksen verran edullisempi kuin Suomessa. Ja haluan korostaa että Dublinista käsin kannattaa ehdottomasti reissuja lähiseuduille! Lähellä on niin paljon kaikkea kiinnostavaa lyhyen välimatkan päässä. Jos on nähnyt monia kaupunkeja Euroopassa niin Dublin kaupunkina ei ehkä tarjoa niin paljon uutta ja ennennäkemätöntä, mutta heti kun lähtee vähän laajentamaan perspektiiviä niin pääsee näkemään kuinka paljon Irlannilla maana on tarjottavanaan matkailijalle. Meidän tekemistä päiväreissuista on tosiaankin tulossa vielä omat postaukset.




7. kesäkuuta 2015

Ensitunnelmia Irlannin reissulta


Moi kaikille! Palattiin kotiin Irlannista perjantain ja lauantain välisenä yönä ja nyt ehdin vihdoin tänne blogiinkin asti. Olipa aivan mahtavan piristävä ja tapahtuman täyteinen reissu!

Vietettiin Irlannissa siis neljä päivää, yöpyen Dublinissa. Kaupunki osoittautui sen verran pieneksi, että ehdittiin tehdä siellä oleskelun lisäksi kaksikin puolen päivän reissua lähiympäristöön. Toinen suuntautui puolen tunnin junamatkan päähän hulppeaan kukkulaiseen rantakylään Dalkeyyn ja toinen puolentoista tunnin bussimatkan päähän maaseudulle Wicklow Mountainsin juurelle. Tuntui todella että päästiin näkemään monipuolisesti erilaisia paikkoja, mikä oli ehdottomasti hyvä ratkaisu! Erityisesti Irlannin maaseutu vei sydämeni täysin. Dublinissa itsessään katsottiin sopiva määrä nähtävyyksiä, käveltiin ympäriinsä ja syötiin hyviä ruokia, nauttien kaupungin leppoisasta tunnelmasta. Kävelyä koko reissun aikana kertyi ihan järjettömät määrät, niin kuin aina kaupunkilomilla. 





Säät olivat reissun aikana oikein suotuisat. Ekana päivänä tuli sadekuuroja ja oli kova tuuli, mutta muut päivät olivatkin sitten poutaisia. Lämpötilat heiluivat samoissa asteissa kuin Suomessa, eli noin 15 asteen tuntumassa. Lennot Norwegianilla menivät hyvin - tämä olikin muuten eka kerta kun lensin kyseisellä lentoyhtiöllä. Ainoastaan menomatkalla meinasi vähän hirvittää kun kapteeni kuulutti ennen laskeutumista että sää Dublinissa olisi sen verran tuulinen että laskeutumisessa on luvassa turbulenssia. Ei kivaa! Toisaalta oli hyvä tietää etukäteen, niin ei sitten tarvinnut pelästyä heiluvaa laskeutumista niin paljoa.

Jaksan kyllä aina fiilistellä sitä oloa, mikä tulee kun saapuu kohdemaassa lentokentälle ja ottaa kulkuneuvon kohti keskustaa. Silloin on lento takana mutta reissu vasta edessä ja voi tuijotella uusia maisemia ensimmäistä kertaa. Dublinissa lentokentältä keskustaan meni kätevä bussilinja ja matka kesti puolisen tuntia.




Kuvia reissusta on niin valtava määrä etten ole vielä ehtinyt katsoa niitä ajatuksella läpi. Eilinen meni kotona haukotellessa ja tavaroita purkaessa, enkä juuri jaksanut konetta avata. Yöllä saapuvat lennot aina vähän verottavat seuraavaa päivää. Nyt kuitenkin on jo huomattavasti pirteämpi olo joten pystyy jo pikkuhiljaa hahmottamaan mitä edelliset päivät pitivätkään sisällään! Omat postaukset on tulossa ainakin Dublinista, Dalkeysta ja Wicklow Mountainsista.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...