28. huhtikuuta 2014

Arkea ja juhlaa


Kaikki ovat varmaan huomanneet, että Facebookissa on kiertää par'aikaa arkikuvahaasteita yhdellä jos toisellakin kaverilla. Ensin suhtauduin vähän skeptisesti koko aiheeseen ja mietin jonkin aikaa lähdenkö ollenkaan toteuttamaan haastetta kun sellaisen kaveriltani sain. Jostain syystä olen aika harkitsevainen Facebookin käyttäjä: käyn siellä kyllä usein mutta en kovin usein laita sinne statuspäivityksiä tai kuvia. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa huomasin, että muiden toteuttamien arkipäivähaasteiden myötä olikin kivaa seurailla mitä ihmisten arkipäiviin mahtuukaan peräkkäisinä päivinä. Ihan tavallisia, arkisia juttuja ja pieniä iloja. Niistä tuli jotenkin hyvä mieli. Niinpä rohkaistuin itsekin toteuttamaan haasteen ja se on ollut kyllä kivaa!








Kovin arjelta viime viikko tai tämäkään viikko ei ole tuntunut, kun pyhäpäivien takia on koko ajan vajaita työviikkoja ja on jatkuvasti sekaisin päivistä. Nyt kuitenkin eletään erityisen kivoja hetkiä kun asiaa oikein miettii, koska monia ihania asioita on edessä, ennen kaikkea kesä kaikkine tapahtumineen. Ja yksi mikä on jo ylihuomenna edessä on vappu! Suunnitelmat sen suhteen on meillä täysin avoinna. Pitää katsoa mitä sitä keksii ja minne päätyy vai päätyykö minnekään, ei jaksa ottaa paineita :) Viime vuosina olen jopa pitänyt vappuaattoa enemmän vappupäivästä, koska silloin on tullut vietettyä mukavaa piknik-päivää puistossa ja meininki on muutenkin rauhallisempi. Tänä vuonna sääennusteet piknikkien suhteen näyttävät tosin vähän huonoilta, mutta saas nähdä. Ainahan sitä voi pistää piknikin pystyyn kotonakin.

Heti vapun rientojen jälkeen perjantaina tuleekin seuraava odotuksen arvoinen asia: lähdemme sinne Berliiniin! Olen lainannut kirjastosta matkaopaskirjan, hakenut matkalaukun lainaan veljeltä (me kun omistetaan vain rinkat... pitäisi oikeasti ostaa se matkalaukkukin jossain vaiheessa) ja kysellyt Berliinissä käyneiltä kavereilta parhaimpia vinkkejä. Jes, ei enää montaa päivää niin päästään tutustumaan tuohon suurkaupunkiin!

26. huhtikuuta 2014

Huhtikuun treenailuja


Kerroin vähän aikaa sitten että olen vaihtamassa kuntosalia, paikkaan joka on aivan työpaikkani vieressä. Nyt onkin jo vierähtänyt kuukauden verran kun olen siellä käynyt ja tykkään todella paljon. Edellinenkin sali jolla kävin oli kiva, joskin ahdas, mutta tuo uusi sali on kaikin puolin vielä parempi. Tilaa riittää, sillä sali on kahdessa kerroksessa ja aamulla siellä on yleensä samaa aikaa vain 1-4 muuta ihmistä. Koskaan ei siis tarvitse odotella, vaan oman ohjelman pystyy suorittamaan juuri siinä järjestyksessä kuin on suunnitellutkin. Parasta!

Edelleen täytyy hehkuttaa aamuun sijoittuvien treenien mielekkyyttä. Olen niin tyytyväinen kun pystyn toteuttamaan kuntosalikäynnin jo ennen työpäivää. Kun saapuu toimistolle niin on huomattavasti energisempi olo kuin suoraan kotoa saavuttaessa.

Säiden lämmetessä juoksuintonikin on kasvanut. Maaliskuun puolella tuli monesti juostua pienessä tihkusateessa ja tuulessa (tosin sellaiselta lenkiltä palatessa on aina aika voittajafiilis), mutta kyllä nyt lähiviikkoina on kelvannut juosta tuolla aurinkoisessa säässä! Lenkkien määrätkin ovat huomaamattani lisääntyneet, eli nyt tulee puettua juoksulenkkarit jalkaan useamminkin kuin sen perinteisen kerran viikossa. Tällä viikolla olen intoutunut  pinkomaan ympäri juoksupolkuja jo kolme kertaa. Lenkin pituutta olen pidentänyt pikkuhiljaa, nyt kun tuntuu että jalat alkavat olemaan jo tottuneet juoksun tömähdyksiin talven tauon jälkeen. Onneksi olen malttanut olla kärsivällinen, niin ei ole ollut tietoakaan niistä penikkataudin ikävistä oireista jaloissa mitä sain viime keväänä kokea.



Musiikin kuuntelemisen helpottamiseksi lenkin aikana hankin juuri vähän aikaa sitten vihdoin käsivarsikotelon kännykälleni. Ei tarvitse enää tunkea kännykkää mihinkään taskuihin (varsinkin kun lämpimillä keleillä tulee lenkkeiltyä ohuemmissa vaatteissa joissa ei edes ole taskuja), vaan voi vaatetuksesta riippumatta kiinnittää puhelimen käsivarteen ja laittaa musat soimaan. Tällainen kätevä kapistus olisi pitänyt hankkia jo aikaisemminkin!





Yksi juoksuun liittyvä ajankohtainen hankinta olisi myös hengittävä pitkähihainen juoksupaita. Itseasiassa tilasinkin jo Niken hengittävää materiaalia olevan, kaikin puolin täydelliseltä vaikuttaneen juoksupaidan netistä, Stockmannin verkkokaupasta, siellä se nimittäin oli puoleen hintaan ja jäljellä enää sattui olemaan juuri omaa kokoani. No, nelisen päivää tilauksen jälkeen sieltä tuli sähköposti, että tuotetta ei olekaan varastossa ja tilaukseni peruutetaan. Mikä tuuri! Eipä tule kovin hyvä kuva kyseisestä verkkokaupasta kun ekaa kertaa tuolta tilaa ja heti käy noin. Mun huono onni verkkokauppatilausten kanssa jatkuu :D No, onneksi netti on täynnä kivoja juoksupaitoja, joten nyt vaan uutta matoa koukkuun.

Mites teidän liikunnat ovat sujuneet lähiaikoina? :)

21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen käänteitä


Nyt vietetään toista pääsiäispäivää ja täytyy kyllä todeta, että oli todella ihana, rentouttava pääsiäinen. Olin odottanutkin pääsiäistä tosi paljon, koska pitkään aikaan ei ole ollut mitään juhlapyhiä ja onhan pääsiäinen muutenkin aina kiva juhla kaikkine herkkuineen ja perinteineen. Meillä ei etukäteen ollut mitään ihmeempiä suunnitelmia, vaan ajateltiin että toimitaan fiiliksen mukaan.

Koska sää osoittautui ihan mielettömän lämpimäksi ja aurinkoiseksi joka päivä, niin tuli ulkoiltua oikein olan takaa: kävelyä, juoksua ja pyöräilyä, kaikkia näitä useamman kerran ja eri paikoissa. Välillä maltettiin olla ihan sisätiloissakin, joten myös koti tuli siivottua kunnolla ja oli mukavaa laittaa vähän pääsiäistunnelmaa pienin koristein. Tosin meillä kävi hassusti rairuohon kanssa: oltiin laitettu se itämään jo reilusti yli viikko sitten, mutta se ei koskaan lähtenyt kasvamaan! Ei mitään kasvun merkkejäkään. Rairuohohan kasvaa aina, siinä ei voi epäonnistua, tai siis näköjään voikin :D Onko kellekään muulle käynyt näin? Hain sitten keltaisia tulppaaneja puuttuvan rairuohon tilalle ja ne kyllä olivat hyvä lohdutus kaikessa kauneudessaan. Tulppaanit on aina varma valinta.

Poikkesimme myös keskustassa sen verran että kävimme leffassa ja syömässä. Oli hauska nähdä kuinka hiljainen kaupunki onkaan pääsiäisenä. Sen verran moni oli varmaan suunnannut lomailemaan muualle, että se ihan näkyi katukuvassa.  Hiljaisimmissa kaduissa oli oma tunnelmansa - miltäköhän Helsingin keskusta näyttäisi juhannuksena, jolloin oikeasti lähes kaikki lähtevät pois!

Näiden päivien aikana tuli herkuteltua kyllä kaksin käsin. Mämmiä, erilaisia pääsiäismunia, nam... Pahoja tällaiset monen päivän pyhät kun meinää jäädä herkuttelu päälle! Vatsakaan ei tykkää, mutta no, onhan pääsiäinen vain kerran vuodessa. Pitänee pikkuhiljaa palata takaisin ruotuun.
















Kuva-arvoitus: Bongaa alla olevasta kuvasta sammakkoja. Kuljeskelimme sunnuntaina ympäri Meri-Rastilan metsiä ja löysimme pienen suoalueen, joka oli täynnä kurnuttavia sammakkoja ja kutua. Kuvasta ei kovin hyvin erota, mutta tuo vaahtomainen aines on kutua ja mustat siellä täällä näkyvät päät ovat sammakon päitä. Kaikkea tätä säesti hämmentävä kurnutuskuoro!



Kuva-arvoitus numero kaksi: Bongaa uimari. Joku uskalias pulahti uimaan Vuosaren Aurinkorannan meriveteen, hyrr! Ja sen jälkeen kellahti suoraan ottamaan aurinkoa. Hatunnoston paikka! Parin kuukauden päästä voisi yrittää tehdä perässä, jos silloinkaan vielä :)








Pääsiäisen aikaan näin ja koin monia kevään ekoja juttuja: ekat valkovuokot, muurahaiset, kimalaiset, sammakot, ensimmäinen pieni päivetys kasvoilla. Ja hei, pakko mainita tähän väliin että ekaa kertaa elämässäni näin livenä myös Madventuresin Tunnan! Olin ihan hämilläni kun tajusin keskustassa ollessamme, että tuossa todella on toinen puolisko ihailemistani Madventuresin kaksikosta. Olin aina suunnitellut että jos näkisin joskus nuo idolini niin menisin juttelemaan ja jollain tavalla ilmaisisin miten heidän reissujuttunsa ovat vaikuttaneet omaan matkustusintooni. No, (pääsiäis)pupu meni pöksyyn ja yhtäkkiä hetki olikin jo ohi. Ehkä ensi kerralla rohkaistun... Ja toivottavasti joskus myös Riku kävelisi kadulla vastaan :)

Kaiken kaikkiaan oli siis hyvä ja tapahtumarikas pääsiäinen. Tällaiset pitkät viikonloput ylipäätään antavat hirveästi energiaa. Jos kaikilla ihmisillä olisi tällainen pidempi vapaa vaikkapa aina kerran kuukaudessa, niin yleinen ilmapiiri olisi varmaan paljon energisempi! Tai no, ei tätä energiapiikkiä pelkän vapaan piikkiin voi laittaa, nimittäin tuolla kauniilla säällä oli vähintäänkin yhtä suuri vaikutus. Miten hienoa että nämä lämpimät kelit osuivatkin alkavaksi juuri pääsiäisenä. Kun astui pitkäperjantaina aamupäivänä ekan kerran ulos lenkkitamineissa ja huomasi, että nyt ei tarvitse palella, niin tuli tosi onnellinen ja kesäinen olo. Katselin lenkin aikana ihmisiä, jotka putsasivat veneitään pois talviteloilta tai istuivat puistojen ja rantateiden penkeillä kasvot kohti aurinkoa, sekä sorsia jotka sukeltelivat pyrstöt pinnan yllä keikkuen, niin tuntui että koko ympäristö nautti olostaan. Ja että kevät on oikeasti jo pitkällä ja se kesäkin loppujen lopuksi ihan nurkan takana.




17. huhtikuuta 2014

Juhlan paikka!


Viime perjantaina sähköpostiini kolahti viimein ilmoitus siitä, että maisterinopintoni on nyt virallisesti viety rekisteriin ja olen siis valmistunut.  Tänään saapui postissa vielä todistus paperiversionakin, jota hypistelin onnellisena. Opinnot virallisesti pulkassa! Koko kevät on ollut aikamoista odottelua valmistumisen suhteen, ottaen huomioon että palautin graduni jo tammikuun lopussa, minkä jälkeen odottelin gradun arvosanaa noin kuukauden, minkä jälkeen meni oma aikansa ennen kun sain sen painatettua ja kiikutettua yliopistolle kaiken maailman papereita. Mutta nyt voi siis lopullisesti sanoa, että se oli siinä. Olen nyt elintarviketieteiden maisteri!



Opintojen loppuun saaminen on ehdottomasti juhlan paikka! Olen koko alkuvuoden suunnitellut, että loppukeväästä järjestäisin jonkinlaiset valmistujaiset. Alusta asti tiesin että haluan järjestää juhlat nimenomaan kavereilleni, eli ei sukulaisjuhlia, mutta sen sijaan mietiskelin pitkään että minkälaiset juhlat ne olisivat ja missä. Olin punninnut mielessäni monenlaisia vaihtoehtoja: olin harkinnut jonkun juhlatilan vuokraamista, mutta ne kaikki osoittautuivat jotenkin liian kalliiksi tai olivat huonolla sijainnilla (tai molempia, hmm). Päätin, että mielummin satsaan roposeni tilavuokran sijaan tarjoiluihin, ettei ainakaan niissä tarvitse pihistellä. Ja muutenkin tuntui kivalta ajatukselta kutsua kaverit nimenomaan meille kotiin, koska ei olla ikuisuuteen pidetty mitään isompia juhlia!
Koska kämppämme on kovin pieni, niin yritin vähän keksiä keinoja jotenkin porrastaa vieraiden tuloa. Olin jo päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että järjestäisin saman päivän aikana sekä brunssin että illanvieton, joista ihmiset voisivat päättää kumpaan osallistuvat. Se oli kaikin puolin kiva idea, mutta sitten päätinkin, että ei, mielummin yhteen putkeen niin ei tule mitään turhia välejä. Vaikka kutsuttuja on suunnilleen yhtä paljon kuin kämpässämme on neliöitä, niin kaikki eivät kuitenkaan pääse tulemaan, joten varmasti mahdutaan ihan hyvin. Pientä porrastusta on tarkoitus luoda siten, että juhlat alkavat jo hyvissä ajoin, eli jo esim. neljästä lähtien voi tulla. Vaihtoehtoisesti voi tulla vasta myöhemmin illalla, tai olla vaikka koko tuon ajan, miten parhaiten sopii. Näin luulen että vieraat tulevat vähän eri aikoihin.

No niin, nyt juhlien järjestelyt ovat jo sillä mallilla että asianomaisille on ilmoitettu juhlista ja nyt voikin pikkuhiljaa alkaa suunnitella muita käytännön järjestelyitä. Tarjoiluja, mekkoa, koristeita... Olen kyllä tosi innoissani! Noin kuukauden kuluttua juhlitaan, ihanaa.

14. huhtikuuta 2014

Oodi Itä-Helsingille


Olen asustanut nyt lähes 10 vuotta Helsingissä ja koko sen ajan kaupungin itäosissa. Itä-Helsinki on sen myötä muodostunut minulle lähellä sydäntä olevaksi alueeksi. Näiden vuosien aikana siellä on tullut liikuttua niin paljon, että eri paikat ovat tulleet jo hyvinkin tutuiksi. Sen sijaan Helsingin pohjois- ja länsiosat ovat jääneet minulle paljon tuntemattomammiksi: niissä on tullut käytyä lähinnä kyläilemässä kaverien luona. Noistakin suunnista löytyy ihania asuinalueita ja paikkoja, pitäisi vaikka kesällä lähteä pyörän kanssa vielä tarkemmin tutustumaan ihan ruohonjuuritasolla! Mutta koska asuinkokemukseni rajoittuvat siis itään ja siitä kovin paljon asuinpaikkani pidän, niin tämä postaus on omistettu tälle ilmansuunnalle pääkaupungissamme.

Toki Itä-Helsinkiin kuuluu monenlaisia asuinalueita ja niihin lukeutuu tietenkin myös useita sellaisia, joissa en välttämättä haluaisi asua. Toisaalta jos asuisin niissä, niin eihän sitä tiedä jos mieli muuttuisi! Suosikki asuinalueita minulla on idässä monta, niistä mainittakoon Roihuvuori, Herttoniemi ja Laajasalo. Ensimmäiseksi mainitussa ollaan nyt asusteltu viitisen vuotta ja ollaan viihdytty todella, todella hyvin. Pelkkä ajatuskin siitä, että muutettaisiin jossain vaiheessa pois saa mut haikeaksi, koska olen jotenkin identifikoitunut roihuvuorelaiseksi näiden muutaman vuoden aikana. Vaikkei täällä aina tultaisikaan asumaan, niin sen aikaa kun asutaan kerrostalossa niin luulen että pysytään juurikin täällä. Jos asuisi joskus rivitalossa tai muussa, niin sitten toki asunto ajaisi sijainnin ohi ja olisin valmis muuttamaan. Mutta se tuskin on vielä ajankohtaista, joten sen aikaa kun täällä ollaan niin nautitaan joka hetkestä :)

Kun miettii Itä-Helsinkiä kokonaisuutena, niin tässä tulisi vähän vinkkiä siitä  mitä kaikkea näkemisen ja kokemisen arvoista täältä päin pääkaupunkia löytyy. Tässä omia suosikkejani:

Itiksen kauppakeskus. Tämä lienee se tunnetuin paikka ja ymmärtäähän sen, koska kyseessä on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Asutaan Itiksestä alle vartin kävelymatkan päästä, mikä on tosi kätevää asioiden hoitamisen kannalta. Itiksestä löytyy kaikkea ja suuren remontin jälkeen se on kyllä kaikin puolin viihtyisämpi kuin ennen.

Metro. Metrolinja tekee idässä liikkumisesta helppoa. Metro on kätevä, nopea ja luotettava - sen voi luottaa tulevan aina lähes minuutilleen oikeaan aikaan.



Luonto. Itä-Helsingissä on mitä kauneimpia ulkoilualueita ja luontokohteita. Mulle on tärkeää että pääsen ulkoilemaan ihan oikeaan metsään, minkä vuoksi en osaisi kuvitella asuvani esimerkiksi ihan kantakaupungissa. Puistot ovat aina kivoja, mutta eivät ne korvaa metsiä linnunlauluineen ja kinttupolkuineen.


Viikin/Herttoniemen metsät. Viikin ja Herttoniemen välillä sijaitsee suuri metsäalue, missä on ihanaa mennä loputtomia hiekkateitä ja metsäpolkuja pitkin. Siellä voi bongata lehmiä, tutustua merkittyihin kasveihin ja puihin luontopolulla, kivuta lintutorniin, nähdä jopa metsäkauriita. Loistava paikka myös juoksulenkkeilyyn ja pyöräilyyn!




Meri. Se on Itä-Helsingissä montaa paikkaa lähellä. Esimerkiksi Tammisalo, Vuosaari ja Herttoniemenranta ovat merellisiä alueita, joihin on kivaa hakeutua kesäisin. Meren ääressä juokseminen on myös ihanaa, siitä tulee jotenkin vapaa olo - paitsi jos on tosi tuulista, niin sitten se on vain rasittavaa :D

Uimarannat. Idästä löytyy monen monta uimarantaa. Meiltäkin pääsee kävellen kahdelle rannalle. Rantoja joita tulee mieleen ovat ainakin Marjaniemen ranta, Herttoniemen ranta, Vuosaaren tyylikäs rantabulevardimainen Aurinkoranta ja Kallahdenniemi.




Kivinokka. Kivinokka on yksi hienoimmista ulkoilualueista idässä päin. Se sijaitsee Kulosaaren ja Herttoniemen välimaastossa. Paikalle on kauhukseni kaavailtu asuinaluetta, mutta ilmeisesti on vielä epäselvää että tuleeko se toteutumaan. Toivottavasti ei, se olisi hirveä mentys... Käykää ihmeessä tutustumaan kauniiseen Kivinokkaan jos ette ole vielä käyneet!

Tapahtumat. Niitä riittää: Roihuvuoren kyläjuhlat (loppukesän kohokohta), japanilainen hanami-juhla kirsikkapuiden kukinnan aikaan (Roihuvuoressa sekin), Vanhan Herttoniemen kaduille levittyvä kirpputoripäivä (parin viikon päästä, jee!), musiikkifestari Kontufest Kontulassa (siellä oli kyllä vähän pelottavaa). Tuollaisissa tapahtumissa on aina kivaa yhteisöllisyyttä mukana, tykkään tosi paljon.




Uutela. Ihana ulkoilualue Vuosaaressa, joka alkaa Aurinkorannan kupeesta sataman ohi metsään päin. Siellä on kallioita, merimaisemaa ja grillikatoksia. Joka kesä on pakko käydä käyskentelemässä ja istumassa Uutelan kallioilla.

Kruunuvuoren hylätyt huvilat. Tästä tein postauksenkin viime kesänä. Jännä paikka tutkimusmatkalle, Laajasalon lähellä. Hylätyissä huviloissa on historian havinaa, ehkä jopa aavemaista tunnelmaa. Suosittelen lämpimästi!




Muitakin suositeltavia juttuja on, mutta tässä nyt olennaisimmat mitä tuli mieleen.

Onko Itä-Helsinki teille tuttua paikkaa? Tai mitä mielikuvia se ylipäätään herättää?




6. huhtikuuta 2014

Keväistä mökkeilyä


Mökkeilykausi on tämän vuoden osalta nyt virallisesti avattu. Se on aina varma kevään merkki! Aika monesti ekat mökkireissut ovat sijoittuneet vasta kesäkuulle, eli nyt oltiin erityisen ajoissa. Ja parina edellisenä vuotenahan tähän aikaan onkin tainnut olla vielä lunta maassa, joten nyt oli kiva kun jo huhtikuun alussa pääsi mökkeilemään keväiseen ilmaan. Olimme kaverin mökillä Hämeenlinnan lähellä, paikassa jossa ollaan monesti ennenkin oltu ja joka on kaikin puolin yksi lempi mökkipaikoistani. Tilava ja kodikas rakennus, mukava piha ja upea järvimaisema. Tuli kyllä niin rentoutunut olo kun pääsi saunomaan, syömään herkullisia ruokia ja tuijottelemaan takassa roihuavaa tulta.






Koimme muuten erään luonnonilmiön, jonka olemassaolosta en ollut ennen edes tiennyt: jään sulamisesta lähtevä yllättävän suuri ääni. Järvi oli vielä jäässä ja erityisesti illan tullen sen sulamisesta kuului sellaisia ääniä, että hiljaisessa tyynessä ilmassa sitä kuunnellessa se kuulosti todella erikoiselta ja ennen kaikkea kovalta! En tiedä edes mihin sitä ääntä voisi verrata - jotain jättiläisen mylvintää tai valaan ääntelyä? Oletteko te kuulleet ikinä kyseistä ääntä? Olen vieläkin ihan kummissani, se oli jotain niin makeeta!




Kaiken kaikkiaan oli kyllä varsin leppoisa viikonloppu ja sain nukuttua todella hyvät ja sikeät yöunet. Tuntui että oli kertynytkin vähän univelkaa, en tiedä johtuiko osittain kellojen siirrosta tai muusta, mutta yöunet olivat jääneet monena yönä liian lyhyiksi. Tai no, tiistaina selitys löytyi ainakin siitä, että oltiin katsomassa J. Karjalaisen keikkaa Tavastialla, joten silloin tuli painuttua nukkumaan ihan liian myöhään. Mutta oli muuten mielettömän hyvä keikka! On ylipäätään tosi kivaa vaihtelua mennä silloin tällöin arkenakin katsomaan keikkoja ja muita, ettei kaikkea tekemistä tarvitse mahduttaa pelkästään viikonloppuihin. Nyt kun illatkin ovat valoisammat, niin tätä muistaa toteuttaa varmaankin vielä helpommin.

Rentoa sunnuntai-iltaa kaikille! :)

1. huhtikuuta 2014

Oivan brunssi


Aamupalat on parhaita. Arkena aamupalan syöminen tulee tosin suoritettua kiireessä, kun kauhoo puuroa suuhun toinen silmä kellon minuuttiviisaria seuraten, mutta viikonloppuna onkin ihana istuskella pidempään pöydän ääressä. Siksi rakastankin myös brunsseja. Pari viikkoa sitten sunnuntaina kävimme testaamassa yhden brunssipaikan, jota oli kovasti kehuttu: kyseessä oli Kalliossa sijaitseva Oiva.

Oivan brunssi osoittautui todella onnistuneeksi! Tarjolla oli kaikkea mitä brunssilta odotinkin ja valinnanvaraa oli runsaasti: salaattia, karjalanpiirakoita, croissantteja, jogurttia, juustoa, kasviksia ja niin edelleen. Yksi parhaista jutuista oli kala, maukas siika. Lämpimän ruuan osalta oli hyviä kasvisvaihtoehtoja, mm. kasvispiirakkaa ja falafelia, ja lihan osalta taisi olla jotain nakkeja ja muita. Tietenkin myös jälkiruokapöytä toi veden kielelle maukkailla juustoillaan ja kolmella erilaisella kakullaan. Tee oli ihan tavallista pussiteetä, kahvia en sen sijaan maistanut mutta seurueen muiden jäsenten mielestä se oli tosi hyvää :) Tuoremehukin oli oikeasti tuoremehua eikä mitään tiivisteestä tehtyä vedellä jatkettua.





Paikka täytti siis kaikki odotukseni ja pidin kaikesta mitä maistoin. Voin siis lämpimästi suositella Oivaa! Koska olen melko kokematon brunssikävijä, niin en osannut kaivata mitään erikoisuuksia, vaan iloitsin kaikista noista melko tavanomaisista antimista. Jos jotain pitäisi valikoimiin vielä lisätä, niin ainakin tuoreita sämpylöitä ja jälkiruokapöydässä yhden täytekakuista voisi korvata vaikkapa pullilla (terkkuja vaan tälle mun vehnää välttelevälle linjalle, heh...).

Brunssin hinta oli 17,50 €, eli aika perustasoa Helsingin mittakaavassa. Rahoilleen sai vastiketta ja eipä tarvinnut syödä seuraavaksi kuin vasta illemmalla. Mä kyllä tykkään brunsseista niin paljon, nam! Nyt vaan seuraavaa brunssipaikkaa ja -ajankohtaa suunnittelemaan. Itseasiassa seuraava paikka onkin jo alustavasti mielessä, katsotaan milloin saadaan toteutettua :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...