24. tammikuuta 2013

Gangesin varrella



Terveiset Varanasista, Intian pyhimmästä ja varmaankin hulluimmasta kaupungista! :) Ihan heti alkuun laitan muutaman kuvan, kun en kerran viimeksi onnistunut niitä laittamaan. Eli tässä pari kuvaa Bidarista, siitä pienestä kaupungista jossa olimme katsomassa linnaa:






Ja tässä Hyderabadista, laitan vain yhden kuvan koska paikka ei ansaitse enempää :D




Viime postauksen jälkeen vietimme Purissa vielä nelisen päivää, koska viihdyimme siella päivä päivältä paremmin - voisi oikeastaan sanoa, että se nousi tähänastisista kohteistamme lempparipaikaksemme! Toki kohteita on vaikea pistää järjestykseen, kun jokainen paikka on ollut niin kovin erilainen. Vietimme siis Purissa yhteensä kahdeksan päivää. Pienet hauskat sattumukset piristivät jokaista päivää ja tuli nähtyä kaikkea mielenkiintoista. Viimeksi kun mainitsin että olimme seuranneet niitä kaikelle yleisölle avoimia polttohautajaisia, jotka ovat Purille tyypillisiä, niin myöhemmin niiden vastapainoksi pääsimme todistamaan hääjuhliakin, jotka ovat vähintäänkin yhtä avoin juhla Intiassa :) Suuri hääkulkue eteni illalla pitkin katua, ja se koostui kärryissä olevista kaiuttimista ja orkesterista, jota seurasi kukilla kuorrutettu hääauto ja aivan fiiliksissä tanssiva hääväki (miehet hoitivat tanssimisen, naiset seurasivat kävellen perässä). Eipä aikaakaan, kun seurue kävi hakemassa meidät mukaan tien poskesta - estelyitä ei otettu kuuleviin korviin, ja niin vain löysimme itsemme ringin sisältä keskeltä hääväkeä ja kaikki taputtivat ja tanssivat ympärillämme. Perinteisesti tuli taas käteltyä kymmeniä ihmisiä ja kaikki olivat todella mukavia ja iloisia, se on kylla parhaimpia juttuja koko Intiassa aina! Meidät kutsuttiin myös varsinaiselle juhlapaikalle syömään, mutta siinä vaiheessa kohteliaasti kieltäydyttiin, koska meille oli muutenkin epäselvää että kuka tarkalleen ottaen on sulhanen ja morsian koko porukasta ja ettei tulisi liian kuokkavieras olo :D Tosin Intiassa tuntuu, että on aina niin tervetullut joka paikkaan että tuskin edes kyseinen sana on olemassa, heh. Hauska kokemus silti! :) Tässä vähän kuvia Purista:





(Valitsen nakojaan aina itsestani sellaisen kuvan, jossa mulla on samat vaatteet ja sama asento... No menkoon silti :D )




Purista lähdimme sitten kohti Varanasia, paikkaa jonne ollaan molemmat haluttu mennä siitä lähtien kun joskus aikoinaan näimme Madventuressin seikkailevan siellä :) Nyt ollaan oltu täällä muutama päivä ja tekemistä ja näkemistä tulee kyllä riittäämään ainakin viikoksi. Varanasi on hyvin historiallinen paikka, käsittääkseni maailman vanhimpia paikkoja jossa on ollut pysyvää asutusta. Kaupunki on äärimmäisen valokuvauksellinen vanhoine rakennuksineen, kapeine labyrinttikujineen (ollaan eksytty kerran jos toisenkin...), ja koko kaupungin levyisine portaineen jotka johtavat Ganges-jokeen. Näillä portailla eli ghateilla istuessa on hauska seurata, kun ihmiset peseytyvät ja pesevät pyykkinsä Gangesissa, jotkut jopa juovat suoraan siitä, seurailla vesipuhveleiden, lehmien ja kilipukkien puuhia, joessa ajelevia veneitä ja ylipäätään meininkiä. Erityisen taianomaista on aikaisin aamulla, kun joki on paksun sumun peitossa, ja illalla pimeällä kun ghatit hiljenevät. Ei tälläistä paikkaa ole missään muualla, aivan upeaa.

Koska Varanasi on hyvin tunnettu paikka, on täällä tosi paljon turisteja ja se tuo mukanaan tietenkin paljon kaupustelijoita ja kerjäläisiä, joita vain pitää ignoorata välillä jotta saa olla rauhassa. Ovathan ne tulleet tutuksi jo muuallakin Intiassa, mutta näin paljon niitä ei ole näkynyt muissa paikoissa, se on Varanasin varjopuolia.

Olimme varanneet majoituksen tänne Varanasiin jo etukäteen (yleensä emme varaa), ja majoitus ei osoittautunut kovin hyväksi, joten tänään vaihdoimme paikkaa perhemajoitukseen, täysin remontoituun huoneeseen. Koko matkan paras ja halvin huone, joten se on oikea helmi! :) Perhe on niin symppis, sillä he aloittivat majoitustoiminnan vasta 3 kuukautta sitten ja ovat niin vieraanvaraisia. Voisin taas kirjoitella vaikka kuinka kauan, mutta nyt on aika lopettaa. Laitan Varanasin kuvia seuraavalla kerralla, niitä on tullut napsittua aivan valtavasti! Okei, mutta hauskaa viikon jatkoa kaikille ja pysytelkäähän kuulolla! :)

15. tammikuuta 2013

Monien kasvojen Intia



Hei jälleen! Viime postauskerrasta onkin jo vierähtänyt hurjan pitkä aika, taitaa olla jopa puolitoista viikkoa! Viime postauksen jälkeen ollaankin edetty jo muutamakin etappi, joten monenlaisia paikkoja on tullut nähtya ja kaikenlaista koettua. Kuvia en saanut nyt ladattua, koska olen parhaimmillaan surkeimmalla tietokoneella ikinä ja tappelin juuri noin tunnin ajan että olisin saanut kuvat koneelle, mutta usb-yhteydessä on jotain vialla. Suuret pahoitteluni siis kuvattomasta postauksesta, olin jo päättänyt mitkä kuvat tähän postaukseen laittaisin, mutta ei vaan onnistunut :( Muutenkin laitan aina koneella ollessani kaikki ottamani kuvat muistitikulle, jotta ne olisivat tallessa jossain muuallakin kuin kameralla, mutta sekin jäi nyt tekemättä. Ollaan vähän harkittu, että kuvia olisi hyvä tallentaa jonnekin sähköisessäkin muodossa niin olisivat varmasti tallessa, johonkin nettikansioon salasanojen taakse. Osaako kukaan suositella mitään hyvää sivustoa? :)

No niin, sitten asiaan: eli Hampin jälkeen seuraava kohteemme oli pieni kaupunki nimeltä Bidar. Paikka on tunnettu muutamista nähtävyyksistään ja osoittautui sympaattiseksi kohteeksi. Käytiin katsastamassa vanhat kuuluisat linnanrauniot 1400-luvulta, jota kiersi yli viiden kilometrin mittainen muuri ja entinen vallihauta. Oli kyllä aika vaikuttava näky, varsinkin kun olen jostain syystä aina halunnut nähdä vallihaudan :) Muuten Bidarissa ei ollut kovin paljon tekemistä, mutta iso plussa tuli aivan erityisen hyvistä ruoista! Syötiin siellä koko reissun parhaimmat Masalan dosat (sellainen taikinakäärö joka on täytetty mm. perunalla, kasviksilla ja mausteilla, mainio aamupala!) ja Purit (ihania öljyssä uppopaistettuja kuohkeita taikinapalloja eri kastikkeisiin dipattuna, nam!). On tullut maisteltua samoja ruokia jo sen verran monessa paikassa, että pystyy jo muodostamaan eroja milloin ne ovat onnistuneita ja milloin vähemmän onnistuneita. Kaiken kaikkiaan Bidar on mukava kohde pariksi päiväksi jos se sattuu olemaan reitin varrella, vähän niin kuin meillä oli.

Sitten jatkoimme matkaa Bidarin lähellä olevaan Hyderabadin suurkaupunkiin, jossa on yhtä paljon asukkaita kuin koko Suomessa! Menimme sinne lähinnä siksi että sieltä oli hyvät junayhteydet eteenpäin, koska muutenhan Intian miljoonakaupungit eivät ole ehkä  se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto, niin kuin Hyderabad karvaasti meille opetti :D En ole koskaan ollut paikassa, jossa on ilma niin sakeana saasteista että kurkkua kivistää, ja jossa on liikennettä niin paljon että kadulla ei kuule melkein edes jutella. Jalkaisin liikkuminen oli vaikeaa, koska kävelytiet olivat huonot ja kapeat ja katujen ylittäminen välillä lähes mahdotonta. Mumbain liikenneruuhkat tuntuivat siihen verrattuna jopa ihan siedettäviltä! Niinpä paikasta toiseen piti kulkea riksalla, joka sekin oli vähän hurjaa siinä liikennemäärässä. Vietimme kaupungissa pari päivää ja kohokohta oli kun hengasimme Lumbini Parkissa, kivassa puistossa ja kävimme veneajelulle katsastamassa suuren Buddha-patsaan. Lisäksi oli kivaa päästä ensimmäistä kertaa koko matkan aikana kuumaan suihkuun hotellissamme, eli kyllä jotain hyvääkin voi sanoa jääneen käteen, heh. Kannattaa siis kiertää Hyderabadin kaltaiset teollistuneet kaupunkihirvitykset kaukaa jatkossa jos vain suinkin mahdollista.

Seuraava kohteemme oli 20 tunnin junamatkan päässä, Intian itärannikolla oleva Puri (kyllä, sama nimi kuin sillä mainitsemallani ruualla!). Junamatka oli pituudestaan huolimatta reissun paras: olimme varanneet vähän paremman matkustusluokan ja oli tunnelmallista lueskella kirjaa, ostella myyjiltä eväitä ja chaita (tee maidolla ja runsaalla sokerilla, olen niin koukussa siihen!) ja nukkua 9 tunnin unet puhtaissa lakanoissa junan edetessä tasaista tahtia eteenpäin. Täysin päinvastainen kokemus siihen hulluun bussimatkaan verrattuna josta viimeksi kerroin :) Nyt olemme olleet täällä Purissa neljä päivää ja viihtyneet oikein hyvin. Aluksi mulla oli vaikeaa saada paikasta otetta, mutta pikkuhiljaa se alkoi avautua: paikka muodostuu kalastajakylästä, jonka läheisyydessä suurin osa travellereista majoittuu, suuresta rantabulevardista jonka varrella intialaiset turistit majoittuvat ja uivat sankoin joukoin meressä, ja loppu kaupunki kapeine kujineen on pyhää kaupunkia. Puri on yksi Intian pyhimmistä kaupungeista ja olemmekin päässeet näkemään yhtä sun toista. Täällä on mm. valtava temppeli joka työllistää 6000 ihmistä, sen liepeillä oli mielenkiintoista pyöriä! Kauempana temppeliltä lähempänä merta myös pidetään lukuisia avoimia hautajaisia päivittäin, toisin sanoen poltetaan ruumiita erilaisten rituaalien värittäminä. Kuka tahansa voi seurata näitä toimituksia ja mekin niitä vilkuilimme, ristiriitaisten tunteiden vallitessa, mutta toisaalta tapahtuma on täällä arkipäivää. 

Muuten Purissa ollaan hengailtu mm. kalastajakylän kaduilla, siellä on niin hyvä tunnelma kun asukkaat tulevat juttelemaan :) Toisaalta siellä on enemmän roskia kun olen nähnyt missään muualla Intiassa - tästä roska-asiastakin saisi varmasti oman postauksensakin aikaiseksi, mutta ehkä tämä postaus alkaa nyt jo olla aika huippupitkä kuvaton monsteriteksti, joten ehkä senkin aika tulee vasta joskus.  Siitä lähtien kun aloin lämmetä tälle Purille paikkana niin tajusin, että tämä kaupunki jotenkin tiivistää aika hyvin sen minkälainen mielikuva minulla on koko Intiasta. Kun luulee jo nähneensä paljon, tapahtuu taas kaikenlaista ja tunteet vaihtelevat enemmän kuin millään aiemmalla matkalla. Mulle alkaa nyt, viiden viikon matkustamisen jälkeen valjeta, mitä se kuuluisa viha-rakkaussuhde tätä maata kohtaan voi tarkoittaa. Okei, en nyt varsinaisesti tunne vihaa enkä rakkautta, mutta juuri se asioiden suuri kontrasti tekee sen, että mikään päivä ei jätä kylmäksi. Meneillään on kyllä ikimuistoisin, rankin, opettavaisin ja ajatuksia herättävin matka ikinä. Okei, mutta tarkempien pohdiskelevien osuuksien vuoro tulee tosiaankin vasta matkan jälkeen niin kuin jo viimeksi totesin, koska nyt pitää alkaa lopetella ja suunnata iltapalalle :) Mukavaa viikon alkua sinne!

4. tammikuuta 2013

Hampi



Terveisia Hampista! Ollaan oltu maanantaista lähtien tosiaan täällä pikkuisella paikkakunnalla nimelta Hampi, joka on kuuluisa todella erikoisesta maisemastaan ja historiallisista temppeleistään. Tätä maisemaa ei oikein voi sanoin kuvailla, en ole ikinä nähnyt mitään vastaavaa! Joka puolella on kukkuloita jotka muodostuvat valtavista siirtolohkareen tapaisista kivistä, minkä lisäksi maisemaa värittävät banaanipuut ja palmut. Ollaan vietetty täällä tähän asti reissun ikimuistoisimmat päivät, kiipeillen kukkuloilla ja koluamalla temppeleitä kävellen ja pyörällä. Ollaan kuvattu pelkästään täällä varmaan 200 kuvaa, huh! Harmi kun ehdin laittaa tänne aina vain niin pienen määrän näytille, vaikka valinnanvaraa olisi aika runsaasti :)




Sellaisinakin päivinä jolloin ei ole tapahtunut mitään erikoista, on kuitenkin tapahtunut ihan tosi paljon kaikkea pientä ihmeellistä. Mulla olisi teille taas niin paljon kerrottavaa että ihan harmittaa, kuinka pintapuolisiksi nämä reissupostaukset väkisinkin jäävät! Jokaisesta päivästä saisi oman postauksensa aikaan, koska jokainen päivä ylipäätään täällä Intiassa herättää niin paljon kaikenlaisia voimakkaita fiiliksiä. Joka päivä näkee niin paljon kaikenlaista, ettei sitä millään pysty ilmaisemaan täällä blogissa tällä postaustahdilla ja käytettävissä olevalla ajalla. No, ehkä tarkempien pohdiskelevien postausten aika on vasta matkan jälkeen, niin paljon kuin haluaisinkin jo nyt jakaa syvempiäkin ajatuksia teidän kanssa. Ainakin näiden matkapäiväkirjamaisten postausten myötä pysytte edes jonkin verran kärryillä siitä mitä meille reissussa on tapahtunut ja missä päin ollaan, ainakin pääkohtien osalta :)



Kokonaisuudessaan Hampissa on ollut upeaa ja jotenkin tosi piristävää Goalle jumiutumisen jälkeen. Tähän viikkoon on mahtunut silti reissun kuumottavin asia: koimme koko elämämme hirveimmän bussimatkan tullessamme tänne Hampiin. Lähdimme Goalta tänne yöbussilla ja heti bussiin noustuamme huomasimme kuinka hullun kovaa kuski ajaa. Ainahan intialaiset toki ajavat suomalaiseen ajotyyliin tottuneen näkökulmasta kuin hullut, mutta tämä kuski oli normaaliakin paljon pahempi. Koska kyyti lähti Goalta, olivat muut matkustajat lähinnä muita turisteja ja kaikki olivat hieman huolestuneen oloisia vauhdin takia, olihan kuitenkin pimeää ja tie aika mutkainen. No, kolmen tunnin kaahamisen jälkeen kolarihan siitä tuli, kun bussi ajoi edellä ajavan rekan perään! Selvittiin muuten säikähdyksellä, paitsi hieman iskin leukaani edessä olevaan istuimeen. Bussin etuosa rytistyi hieman ja tuulilasi hajosi kokonaan. Oletimme tietenkin että pian tulisi joku varabussi meidät noutamaan mutta ei suinkaan, vaan kuski ilmoitti matkan jatkuvan, ilman sitä hemmetin etulasia :O Onneksi ohjaamon ja matkustamon välillä oli ovi, koska mahtoi olla aikamoinen viima kuskilla ajella läpi yön ilman etulasia, tietenkin yhtä kovaa vauhtia kuin alunperinkin.


No, eiköhän tämän reissun kolarikiintiökin ole nyt virallisesti täynnä, toivotaan niin! Yritämme kyllä tästä lähtien välttää yöbusseja ja varmasti junakyyti tuntuu taas ihanan tasaiselta, rauhalliselta ja turvalliselta. Jep, mutta huomenna on taas aika jatkaa matkaa, niin kivaa kuin Hampissa on ollutkin :) Koska aika kuluu niin hirveän kovaa vauhtia, päätimme että jo nyt on aika lähteä liikkumaan askel askeleelta kohti Pohjois-Intiaa. Pohjoisemmassa on lukuisia kohteita mitkä kiinnostavat ihan hirveästi, ja koska Intian maan laajuuden on vasta nyt tajunnut, niin painotus tulee menemään sinne päin etelän sijaan. Keralassa ja muualla etelässä olisi ollut kiva käydä, mutta pohjoinen vie tässä vaiheessa voiton :) Seuraavan kohteen valitsimme aika ex tempore, sillä perusteella että suunta olisi nimenomaan pohjoiseen päin ja siirtymä ei olisi liian pitkä. Paikaksi valikoitui pieni kaupunki Bidar, täältä muutama sata kilsaa pohjoiseen päin. Sinne alustavasti muutamaksi päiväksi, kohti uusia seikkailuja!

Terkkuja kaikille ja palaillaan taas! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...