30. joulukuuta 2012

Takapakkia


Hei kaikille! Hui, huomennahan on jo uudenvuodenaatto, kyllapa aika rientaa! Toivottavasti teilla kaikilla oli tunnelmallinen ja mukava joulu. Meidan joulu taalla Intiassa oli hieman poikkeuksellinen, kuten arvata saattaa, mutta valitettavasti myos hieman huono-onninen!




Jouluaatto itsessaan alkoi leppoisasti taalla Goan Arambolissa. Joulu ei sinansa nakynyt katukuvassa juuri millaan tavalla, paitsi pari joulutahtea ja Merry Christmas -kylttia nakyi siella taalla. Jostain ravintolasta kuului jossain vaiheessa soivan englanninkielinen versio Jouluyo, juhlayo -laulusta, mutta sekin hieman karsi viereisesta baarista kuuluvasta teknojumputuksesta :D Paiva oli aika samanlainen kuin mita aiemmatkin paivat Goalla: kaytiin pitkalla kavelylenkilla rantaviivaa pitkin, luettiin ja pelailtiin korttia bungalowimme parvekkeella ja tehtiin jotain ostoksia. Tahan asti kaikki hyvin. Sitten illalla lahdettiin syomaan ja paatettiin, etta ottaisimme joulun kunniaksi eraassa siistin nakoisessa ravintolassa kala-annokset. Olemme olleet tosi tarkkoja syomisten kanssa, mutta nyt jarkeiltiin etta kala olisi ihan turvallinen vaihtoehto, olimmehan meren rannalla ja jokainen ravintola tuntui myyvan kalaa. Ateria osoittautui herkulliseksi ja jai oikein hyva mieli, kunnes sitten yolla kaikki kaantyi paalaelleen, kun aloimme molemmat oksentaa samaa aikaa. Ja sita jatkui ja jatkui... Joulupaiva ja tapaninpaiva menivat aika sumussa ja oli kylla rankkaa sairastaa samaa aikaa, kun kumpikaan ei voi oikein auttaa toista.






Vihdoin perjantai aamuna tuli ensimmaista kertaa sellainen olo, etta ruoka maistuisi oikein kunnolla. Olipa hyva fiilis olla taas jalkeilla ja saada ravintoa riutuneeseen kroppaan! Suunta on ollut siita lahtien ylospain ja voin vain todeta kuinka paljon tervetta oloa osaakaan nyt arvostaa. Vielakin minulla on ajoittaista narastysta ja ajatus joistain ruokalajeista etoo, mutta kylla tama tasta. Sairastumisen johdosta jouduimme siis olemaan Goalla pidempaan kuin mita olimme alunperin suunnitelleet (olimme ajatelleet lahtevamme tapaninpaivan jalkeen), mutta toisaalta tama oli ihan hyva paikka sairastaa, kun ravintolat ja kaupat ovat muutaman askeleen paassa. Nyt parannuttuamme on kylla kova into lahtea samantien pois, koska nyt alitajuntaisesti liittaa mielessaan taman paikan juuri sairastumiseen. Puolikuntoisena ei kuitenkaan ole jarkevaa matkustaa, eli oli kylla hyva parannella itseaan rauhassa, vaikka kovin tylsaahan se aina on :/ 

No, nyt kun ollaan melkein jo entisellamme niin pystyttin hyvilla mielin varata taksi paivaksi bussiliput (junat on ihan tayteen buukattuja, kun on uusivuosi). Muutaman tunnin paasta on siis aika lahtea kohti bussiasemaa ja seuraavaa kohdettamme, joitakin satoja kilometreja sisamaahan pain rauniokaupunki Hampiin! Ihanaa paasta jatkamaan matkaa :) Pitakaa peukkuja etta pysytaan terveina tastakin eteenpain - ainakaan kalaan ei kosketa taalla enaa ikina, se on varmaa!

Jos pitaisi tiivistaa Arambolissa viettamamme aika ennen sairastumista, niin tama oli ihan hyva kohde tahan saumaan. Saatiin hankittua joitain vaatteita ja muita tarpeellisia asioita, ja skootterilla oli tosi kiva ajella yksi paiva ympariinsa katselemassa lahiseutuja. Yksi kohokohdista oli myos delfiinilaumojen bongailu oman bungalowin parvekkeella kasin, en ole ikina nahnyt mitaan sellaista! Eli taalta jai hyviakin muistoja, toki intialaisesta kulttuurista ei tallaisessa paikassa paase paljoakaan oppimaan, enemmankin venalaisesta :D Nyt on ehdottomasti korkea aika paasta poiskin. Palailen taas asiaan, ensi vuoden puolella oikeastaan! 

PS. Anteeksi, etta aakkosten pisteet puuttuvat jalleen ja muutenkin postauksen savy on hatainen... Aina kun tulee nettiin niin aika vain rientaa, joten se varmaan nakyy postauksistakin valilla! Yritan tsempata ensi kerralla :)



22. joulukuuta 2012

Reissukuulumisia vol. 2


Moi kaikki! Nyt olisi matkan toisen blogikirjoituksen vuoro, viime kerrasta onkin kulunut jo tasan viikko :) Tosin olin saanut kommentin viime postaukseen, ettei postaukseni ilmeisesti ollut näkynyt bloggerissa lainkaan, vaikka blogiini muuten pystyikin tulla Googlen kautta. Toivottavasti nämä postaukset siis jatkossa näkyvät kaikille, en tiedä voiko se vaikuttaa miltä koneelta tai mistä paikkakunnalta kirjoitan, vai mistä on kyse :(

Tässä muutama kuva Mumbaista, viimeksi kun en kuvia onnistunut laittamaan:








No, mutta asiaan :) Intian maaperälle kuuluu hyvää! Reissu jatkui viikko sitten lauantaina Mumbaista 350 km etelään päin, kylään nimeltä Ganpatipule. Olin lukenut joskus aiemmin Pallontallaajista, että Ganpatipule on kaunis ja rauhallinen paikka ja olin kirjoittanut paikan nimen ylös. Se osoittautui juuri kehujensa mittaiseksi paikaksi! Kyseessä on pienehkö kylä meren rannalla, jossa on muutama hotelli ja muutama ravintola. Vaikkei asukkaita olekaan paljoa niin siellä käy päivittäin paljon intialaisia turisteja katsomassa erästä temppeliä ja uiskentelemassa meressä (naiset uivat intialaiseen tapaan vaatteet päällä). Vietimme viehättävässä Ganpatipulessa neljä päivää ja oli kyllä aika ikimuistoista, ottaen huomioon ettei paikalla ollut ensimmäistä päivää lukuunottamatta yksiäkään länsimaisia turisteja meidän lisäksi :D Saimme siksi todella paljon huomiota osaksemme, ja saimme jälleen poseerata lukuisissa yhteiskuvissa paikallisten kanssa: kokonaisten perheiden keskellä, kauluspaitamiesten joukossa, teinityttöjen kanssa ja tyrkättiin minulle jossain vaiheessa syliin intialainen vauvakin, jotta kalpea pärstäni pääsi kuvaan senkin kanssa. Huvittavaa mutta myös hämmentävää! Jossain vaiheessa opittiin välttämään kaikkein ruuhkaisimman rantaosuuden läpi kulkemista, jotta sai edes vähän rauhaa :) Kaikki tämä tapahtui kuitenkin hyvässä hengessä ja tykkään kyllä kovasti siitä miten helposti intialaiset tulevat juttelemaan ja ovat kovin kiinnostuneita ja avuliaita. Kaiken kaikkiaan Ganpatipule oli valkoisine hiekkarantoineen ja kauniine luontoineen niin kaunis paikka, että voin todella suositella sitä kaikille. Mumbain jälkeen rauhallisuus oli mukavaa vaihtelua. Seuraavat kuvat ovat Ganpatipulesta (kuvien siirtäminen on vähän hidasta, joten en kovin montaa voi laittaa).














Sitten matka jatkui torstaina kohti Goaa, noin 250 kilometriä etelään päin. Matka sinne olikin melko jännittävä, kun aluksi mentiin ihan hullun pomppuista tietä paikallisbussilla, huh! Loppumatka sujui junalla ja olimme Goalla iltamyöhään. Valitsimme kohteeksemme Arambolin, joka on ihan pohjois-Goalla. Ajattelimme viettää täällä joulun, Goa kun lienee ainoimpia paikkoja Intiassa missä joulu saattaa edes jollain lailla näkyä :) Ollaan nyt oltu pari päivää täällä ja on ollut mukavaa ja rentoa. Plussana on se, että täältä saa hankittua melkein mitä vaan, ja olemmekin ostelleet lisää vaatteita kun tuntuu ettei kummallakaan meillä ollut oikeanlaisia ja tarpeeksi mukavia vaatteita mukana. Asia korjaantuu täällä :) Täällä Arambolissa on paljon turisteja, joista suuri osa on venäläisiä. Suomalaisiin olemme törmänneet kerran. Olemme hieman uineet meressä, vaeltaneet kukkuloilla ja huomenna olisi tarkoitus vuokrata skootterit. Leppoisaa oleskelua, se sopii varsinkin näin joulun alla! 

Toivottavasti tämä postaus nyt näkyy kaikille teille bloggerin kautta. Oikein ihanaa joulua kaikille! Vaikea kuvitella että joulu on nyt ovella, mutta teillä taitaa siellä Suomessa olla varsinaiset joulukelitkin :) Nauttikaa! Palaan blogin ääreen taas jossain vaiheessa, ehkä tämä kerran viikossa on aika realistinen. Heippa!


15. joulukuuta 2012

Namaste!



Tervehdys täältä kuumasta ja ihmisvilinän täyteisestä Mumbaista! Näin se reissu on pyörähtänyt käyntiin ja ollaan oltu täällä nyt jo neljä päivää ihmettelemässä ja totuttelemassa. Kaaottinen liikenne, hämmentäviä tapoja, lehmiä, tuijottelevia katseita, melko roskaista, mutta silti jotenkin kiehtovaa! Nälkä ei ole päässyt yllättämään, koska ruoat ovat arvatenkin aivan mahdottoman hyviä :) Yleensä valitaan listalta summamutikassa vain jotain mikä kuulostaa hyvältä, eikä sillä tyylillä ole kertaakaan tullut huonoa valintaa (liian tulisia ruokia on kyllä tullut kohdalle, mutta nyt muistan pyytää aina ei-tulista). Moni ravintola tarjoaa pelkästään kasvisruokia, mikä on hyvä juttu!

Kovin rentouttavaksi paikaksi Mumbaita ei kuitenkaan voi sanoa, kuten etukäteen oltiin arveltukin. Erityisesti liikenne järkytti ensimmäisenä päivänä, koska emme ole missään päin maailmaa nähneet samanlaista menoa. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja nyt liikummekin jo astetta sulavammin, kun on väkisinkin tullut kasvatettua silmät selkään :) Myös meteliin joka liikenteestä lähtee on ollut totuttelemista.

On ollut myös monia positiivisia yllätyksiä. Ensinnäkin, täällä on tosi paljon puita, joten kaupunkikuva on mukavan vehreä. Toiseksi, emme ole törmänneet juuri ollenkaan  kerjäläisiin tai häiritseviin kaupustelijoihin, joten on saanut olla aika rauhassa. Toki meidän kokemukset rajoittuvat vain Colaban ja Fortin alueille, eli en tiedä mikä on meininki muualla Mumbaissa, saati muualla Intiassa, mutta se jää nähtäväksi. Ai niin, ja yksi hauska juttu on ollut se, että muutamat paikalliset ovat halunneet ottaa yhteiskuvia meidän kanssa, mikä on melko hämmentävää, mutta ilmeisesti Intiassa melko yleistä :D

Kaikki on siis hyvin ja tänään illalla on aika ravistella Mumbain pölyt jaloistamme ja jatkaa matkaa. Lähdemme hieman kohti etelää, rauhallisimmille apajille. Yritän ensi kerralla laittaa postaukseen kuviakin. Tällä kertaa kameran johto on hostellin aulassa rinkassa ja koneelle on jonoa, joten nyt ei onnistunut.

Heissan ja palaillaan! :)

PS. Copypastasin kaikki ä ja ö pisteet, olipas hidasta puuhaa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...