31. tammikuuta 2012

Like Mother, like Daughter


Äitini asuu nykyään useamman sadan kilometrin päässä minusta, joten siitä syystä näemme yleensä vain kerran kuukaudessa. Eilen koitti taas se päivä, kun äiti tuli käymään Helsingissä ja vietimme aivan huippupäivän yhdessä! Aina kun hän tulee, varaan koko päivän vaan yhteiseen hengailuun, ja molemmat veljenikin liittyvät seuraan siinä vaiheessa kun pääsevät töistä ja koulusta.

Eräs hauska ilmiö on aina läsnä kun näemme äidin kanssa. Meillä nimittäin on melkein poikkeuksetta samanlaiset vaatteet päällä - ei nyt ihan tismalleen samanlaiset, mutta värien puolesta kyllä! Olemme oikeasti kummastelleet, kuinka satummekin pukemaan aina keskenämme samat värit päälle, kun asiasta ei koskaan ole etukäteen puhetta (se olisikin aika mielenkiintoinen ajatus :D "Hei laitetaanko tällä kertaa mustat farkut, siniset paidat ja valkoiset kaulahuivit?"). Eilenkin kun otimme takit pois, paljastui molempien päältä tismalleen samaa sävyä olevat villapaidat samanlaisilla palmikkokuviolla, siniset farkut ja ruskeat laukut. Eipä jää varmaan ulkopuolisille epäselväksi, että kyseessä on äiti ja tytär!


Myös toinen vaatteisiin liittyvä rituaali on tapahtunut viime kertoina, kun olemme tavanneet. Äiti nimittäin sattuu välillä täällä käydessään löytämään kenkäkaupasta jotkut kivat kengät ja vakuuttuu tarvitsevansa juuri sellaiset. Sen jälkeen hän toteaa, ettei määrällisesti tarvitse enempää kenkiä, joten hän tarjoaa sillä hetkellä jalassaan olevia kenkiään minulle. Viimeksi sain ruskeat, uudet, aitoa nahkaa olevat korolliset saappaat, ja tällä kertaa mokkaiset, kerran käytetyt mustat saappaat. Kengänkokokin meillä sattuu olemaan sama, joten kelpaa minulle! Äidin omistamien kenkien määrä pysyy siis vakiona, mutta minä saan ilmaisia uudenveroisia kenkiä :)


Näin vanhemmiten osaa kyllä arvostaa hyviä suhteita omiin vanhempiinsa ja heidän kanssaan vietettyjä hauskoja hetkiä. Kun kumpikaan vanhemmista ei asu samassa kaupungissa kuin itse asuu, niin tapaamisiakin osaa odottaa ja ottaa niistä ilon irti!

29. tammikuuta 2012

Karkkipäivän taktikointia

Viikonloppujen yksi hyvä puoli on se, että silloin koittaa karkkipäivä. Olen sopinut itseni kanssa, että karkkipäivä sijoittuu perjantaille sekä lauantaille. Tällä tavalla ei tule tartuttua ruokakaupassa suklaa- ja karkkipakkauksiin keskellä viikkoa heikon hetken tullen. Mulla tämä järjestely ainakin toimii - siis varsinkin, kun keksit ja kaikki itseleivotut jutut eivät kuulu tähän viikonloppukiintiöön ;)

Karkkipäivän ainoa ongelma on se, että mitä haluaisi tällä kertaa ostaa. Valinta ei ole aina helppo, koska onhan kyseessä sen viikon osalta ainutkertainen valinta. Jos valinta menee pieleen ja tulee vaikkapa valittua joku huonoksi osoittautuva uutuuskarkkipussi, niin sitten ei auta kuin muistuttaa itseään ottamaan seuraavalla viikolla jotain varmasti hyväksitodettuja karkkeja. Niinhän mä kyllä käytännössä aina teenkin. Valinnat menee tosin lähinnä kausittain: joskus suosin enemmän suklaalevyjä, joskus on kausia jolloin lakut maistuu ja joskus taas menen pitkään hedelmäkarkkilinjalla.

Yksi erikoinen asia karkkimieltymyksissäni oli pitkään se, että en juuri koskaan ostanut irtokarkkeja. Ongelmaksi olin määritellyt sen, että silloin tuli syötyä kaikenmakuisia karkkeja vähän, jolloin kokonaiskuvaksi jäi kovin sekava olo - vähän suklaata, vähän salmiakkia, vähän sitä sun tätä. Ei päässyt kunnolla tottumaan mihinkään makuun, kun jokaista karkkilajia löytyi pussin pohjalta vain pari kappaletta. Joskus viime vuoden loppupuolella koin kuitenkin valaistumisen: tekniikkani oli ollut väärä. Miksi en valitsisi pussiin vain muutamaa eri karkkilajia kerrallaan? Aloin tehdä niin ja tämä on todella toiminut! 3-4 eri karkkilajin valikointi on toki vaikeaa irtokarkkihyllyjen älyttömän laajoista valikoimista, mutta nyt olen aika pitkälti vakiinnuttanut valintani. Tältä näytti mun tämän viikonlopun irtokarkkipussin sisältö:


Eli sisältönä oli tällä kertaa kahta eri hedelmäkarkkia ja kahta suklaata. Perusvalintani ovat oikeastaan aina nuo rinkulat (nimenomaan nuo punakeltaiset eivätkä ne siniset!) sekä Susu-palat, ja muut voivatkin sitten hieman vaihdella. Nyrkkisääntönä on siis se, että keskitytään vain muutamaan makuun niin karkkikokemus säilyy tasapainoisena ja mutkattomana :)


Onko teillä jotain tiettyjä (outoja) tapoja irtokarkkien tai ylipäätään makeisten valinnan suhteen? :)

26. tammikuuta 2012

10 lempikirjaani


Lukeminen on ollut aina tiiviisti osa elämääni. Nuorempana merkitsin myös jokaisen lukemani kirjan ylös, jotta pystyisin konkreettisesti näkemään, kuinka monta kirjaa olin lukenutkaan. Mulla oli vieläpä aika järjestelmällinen tyyli merkitsemisessä: jokaiselle kirjasarjalle (Neiti Etsivät, Sweet Valley High, Babysitters Club, Nummelan ponitalli, Ratsutyttö... kuulostaako tutulta? :) ) oli oma sarakkeensa ja yksittäiset kirjat listasin omaan paperiinsa. Muistan myös kirjoittaneeni listoihin ihan älyttömän pienellä käsialalla? Olisipa hauskaa löytää kyseiset listat pitkästä aikaa!

Lukioaika oli oikeastaan ainoa, jolloin en lukenut vapaa-ajallani jostain syystä juuri ollenkaan. Yliopiston alkaessa löysin lukemiskipinän uudelleen ja nykyään mulla onkin aina jokin kirja kesken. Jos päivän mittaan ei muuten ehdi tarttua kirjaan, niin viimeistään ennen nukkumaanmenoa tulee luettua taas. Lukemisintoa ylipäätään ruokkii varmaan myös se, että olen opiskeluiden ohessa töissä kirjakaupassa, joten pystyn työaikanakin saamaan hyviä lukuideoita :) Mitään listaa luetuista kirjoista ei tule enää pidettyä, mutta kokosin tähän postaukseen nyt kymmenen kirjaa, jotka ovat tehneet lähivuosina minuun vaikutuksen. Kirjat eivät ole paremmuusjärjestyksessä, mutta näitä voin siis suositella kaikille kirjojen ystäville!



 
 John Boyne: Kapina laivalla. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvulle ja laivaan, joka lähtee Englannista kohti Tahitia. Alkuasetelma ei heti vakuuttanut, mutta aloitettuani kirjan olin täysin myyty! Aivan upea seikkailukirja värikkäine tapahtumineen ja ennen kaikkea monipuolisella kielenkäytöllä. Nimeäisin tämän kirjan olevan ehkä tarinankerronnan kannalta parhain lukemani kirja. Toinen Boynen kirja, jota suosittelen on Poika raidallisessa pyjamassa.













Anna-Leena Härkönen: Avoimien ovien päivä. Härkönen kuuluu lempikirjailijoihini ja tämä on hänen kirjoistaan oma suosikkini. Kirja kertoo Astasta, joka eron jälkeen joutuu käsittelemään lapsuuteensa ja erityisesti äitiinsä liittyviä traumoja. Todella mielenkiintoinen ja hieman psykologinenkin kirja. Härkösen kirjoitustyyli ja dialogi ovat muutenkin kyllä vertaansa vailla. Muita saman kirjailijan parhaimpia kirjoja ovat mielestäni mm. Onnen tunti ja Heikosti positiivinen.











Khaled Hossein: Tuhat loistavaa aurinkoa. Moni on varmaan lukenut tämän, koska kyseessä on todella kehuttu ja suosittu kirja. Tapahtumat sijoittuvat Afganistaniin ja kertovat saman miehen kahdesta erilaisesta vaimosta. Aika rankka mutta kiinnostava lukukokemus! Hosseinin Leijapoika on myös hyvä kirja, mutta ei mielestäni yllä läheskään samalle tasolle tämän kirjan kanssa.















Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt. Tämän kirjan olen lukenut pariinkin otteeseen. Asetelmana on kadonnut tytär ja huolestunut äiti - muuta en oikeastaan viitsikään paljastaa. Kirja voi olla kirjoitustavaltaan hieman erikoinen joidenkin makuun, mutta muhun se iski täysin. Oikeastaan toisella lukukerralla koko kirja avautui vielä paremmin! Juoni on lisäksi jännittävä ja ennalta-arvaamaton. Snellmannilla on muitakin hyviä teoksia, joista erityisesti suosittelen Parvekejumalat-kirjaa.















Lionel Shriver: Poikani Kevin. Tämän kirjan löysin parinkin eri blogin suosittelemien kirjalistojen joukosta. Juonesta en halua paljastaa juuri mitään, ettei kenenkään lukukokemus vain spoilaannu. Kyse on kuitenkin äidistä, jonka rakkaus poikaansa joutuu hyvin koetukselle erään kamalan tapahtuman johdosta. Kirja oli ehkä rankin lukemani kirja, mutta samalla todella ajatuksia herättävä.
















Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen. Tätä kirjaa kuvaa parhaiten sana tragikoominen - traaginen mutta sitäkin hauskempi! Päähenkilö on aina halunnut olla ruotsalainen ja päättää nyt vihdoin toteuttaa haaveensa. Juoni on itsessään jotenkin huvittava ja kirjaa lukiessa sai kyllä nauraa ja järkyttyä. Hieman erilainen kirja, mutta suosittelen lämpimästi.














Sophia Kinsella: The Undomestic Goddess. Tämä on Kinsellan kirjoista lempparini - ehkä hauskoin kirja ikinä! Juristi päätyy taloudenhoitajaksi ja on hieman ulalla, kuinka kotityöt kuuluukaan hoitaa. Kuten monet tietävät, Kinsella osaa kirjoittaa todella humoristisesti, mutta tässä kirjassa huumori onnistuu erityisen hyvin. Muita saman kirjailijan loistavia kirjoja ovat tietenkin Himoshoppaajien kaikki osat. Kinsella on kirjoittanut myös draamakirjoja salanimellä Madeleine Wickham ja niistä hyviä ovat esim. Coctails for three ja Swimming pool sundays.












Riikka Pulkkinen: Raja. Kirja kertoo muistaakseni neljästä eri henkilöstä eri elämäntilanteissa. Kirjan edetessä huomaa, kuinka kaikkien neljän elämät nivoutuvat yhteen, sisältäen varsin dramaattisiakin käänteitä. Vaikea selittää sen enempää, mutta suosittelen! Pulkkisen toinen kirja Totta oli myös hyvä.














Kim Hyun Hee: Sieluni kyyneleet. Joskus vuosia sitten sain äidiltä kasan hänen vanhoja kirjojaan, joista suurin osa oli tositapahtumiin perustuvia. Parhain niistä kaikista oli mielestäni tämä Pohjois-Koreaan sijoittuva kirja, jossa nuori nainen värvätään salamurhaajaksi. Tämän kirjan myötä voisin mielelläni lukea lisääkin Pohjois-Koreaan sijoittuvia kirjoja.














Kira Poutanen: Kotimatka. Kirja kuvaa Ranskassa asuvaa suomalaista, joka tulee käymään Suomeen siskonsa häihin ja tuntee vieraantuneensa entisestä kotimaastaan. Parasta tässä kirjassa oli kuvaus siitä, kuinka monta vuotta muualla asuttuaan voikin tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja millaisia eroja onkaan ranskalaisten ja suomalaisten välillä.














Siinäpä siis kymmenen mieleeni juolahtanutta hyvää kirjaa - voi tosin olla, että joukosta unohtui joku mainitsemisen arvoinen. Niin, ja kirjasarjoista ehdottomia lemppareitani ovat muuten Harry Potterit ja Twilightit. Velho- ja vampyyrimaailmoissa vain on sitä jotain! Jännärikirjallisuutta en sen sijaan ole paljoa lukenut, mutta jos siitä kategoriasta pitää, niin Stig Larsenin Millenium-trilogia on aina hyvä valinta.

Pakko vielä sanoa, että olipa ihanaa kirjoittaa tästä aiheesta. Olen suorastaan liekeissä :D Pitääpä kirjoittaa siis kirjapostauksia useamminkin!

24. tammikuuta 2012

Ostokset Tukholmasta


Tukholmasta tuli myös osteltua pari tarpeellista juttua. Olen jotenkin lähiaikoina mieltynyt siniseen väriin paidoissa, joten päätin sivusilmällä katsella, jos sattuisin löytämään sellaisen. Ei sillä, ettei Suomesta sinisiä paitoja löytyisi, mutta en ollut vaan pitkään aikaan ylipäätään kierrellyt kaupoissa. Samat Gina Tricot-, Esprit-, Vero Moda- ja H&M-kaupathan Tukholmastakin löytyy mitkä Helsingistä, mutta tulisipahan samalla ostettua matkamuistokin (okei, kuulostipa tekosyyltä... :D ).

Gina Tricotista bongasinkin melkein samantien yhden ihanan paidan. Se nyt sattui olemaan väriltään vain puoliksi sininen, mutta ihastuin siihen heti! Valkoiset ja siniset raidat tekevät kivan raikkaan yhdistelmän ja muutenkin tykkään tuollaisesta aavistuksen löysästä mallista paitana. Se on myös takaa hieman pidempi kuin edestä, mikä on hyvä juttu. Koko rekki oli täynnä XL-kokoa, joten pienen panikoinnin jälkeen olinkin melko iloinen löydettyäni viimeisen jäljellä olevan S:n. Onkohan näitä paitoja myös Suomen Gina Tricoteissa? Voisi kuvitella, että on :)








Toinen ostokseni oli valokuva-albumi Åhlensilta. Olen jo vuosia ostanut tismalleen samanlaisia valokuva-albumeita juuri sieltä, koska on kivaa, että hyvän mallin löydettyään kaikki albumit ovat samaa sarjaa :) Yhteen albumiin menee ehkä parin vuoden valokuvat, kun kehittää aina parhaimmat otokset matkoilta ja muista tapahtumista. Monet tykkäävät nykyään tehdä valokuvakirjansa netin ohjelmilla ja niistä saa sitä kautta todella hienoja, mutta itse olen jotenkin vanhanaikainen tässä asiassa. Se johtuu pitkälti siitä, että tykkään ihan oikeasti näperrellä ja liimailla niitä kuvia yksitellen ja kirjoittaa käsin tekstit - eli juuri niistä jutuista, mistä moni ei tunnu enää tykkäävän :) Toivottavasti juuri näitä albumeita tulee siis aina löytymään Åhlensilta, koska Suomesta en ole näitä nähnyt missään.




Tukholmassa asioidessa tuli myös huomattua, että en oikeasti osaa puhua enää ruotsia. Kaikki, mitä lukion ruotsintunneilta ja yliopiston ruotsinkurssilta oli aikanaan oppinut, on selvästi painunut jonnekin hyvin kauaksi mielen perukoille. Pystyn muodostamaan asioidessa jonkun lauseen, jos olen miettinyt sen etukäteen, mutta jos asiakaspalveluhenkilö kysyykin jonkun jatkokysymyksen niin olen ihan kysymysmerkkinä. Tällä reissulla minulle tuotti vaikeuksia muistaa niinkin yksinkertaisia sanoja ruotsiksi kuin kyllä, missä ja mitä. Mieleni täyttyi vain espanjan ja saksan sanoilla (saksan opiskelustani on kauemmin kuin ruotsin, eli mitä ihmettä? :D ) ja päädyin suoltamaan jotain ei-minkään-kielen sanoja. Kirjoituksissa vuosia sitten saamani L keskipitkästä ruotsista tuntuu nykyään lähinnä hyvältä vitsiltä!

Puhutteko te Tukhomassa käydessänne ruotsia vai turvaudutteko ihan vaan englantiin? Itse taidan valitettavasti tietää, kumpaan kieleen kallistun ensi kerralla :)

23. tammikuuta 2012

Stockholm once again

Viime viikonloppu meni siis risteilyn merkeissä ja Tukholmassa pyöriessä. Tammikuu on mielestäni aina se kuukausi, jolloin ei ole oikein mitään ihmeellisiä suunnitelmia tai viikonloppumenoja, joten tämän ilmaisristeilyn käyttäminen juuri tähän aikaan oli oikein hyvä valinta :) Tällä kertaa ei menty syömään illallisbuffettiin, koska viime kerran jälkeen oltiin aika vakuuttuneita siitä, ettei se ehkä kuitenkaan ole hintansa arvoinen. Lähinnä jälkiruokapöytä oli siellä se mun juttu, nyyh, mutta ehkä vajaalla 40 eurolla kannattaa ostaa herkut muualta :) Niinpä käytiinkin vain aamupalabuffetissa ja ah, se on kyllä ihana! Koska olen aamuisin aina tosi nälkäinen niin tykkään ylipäätään syödä aamupalaa, joten aamiaisbuffetissa saa kätevästi mahansa täyteen ennen kun lähtee kiertelemään Tukholmaan.

Ekana iltana laivalla olin liikkeellä pitkänmallisessa paidassa/mekossa, jonka ostin joskus yli vuosi sitten kirpparilta. Enpä ollut pitkään aikaan muistanutkaan käyttää tuota, ja laivan melko kylmässä sisäilmassa tuo oli pitkine hihoineen juuri passeli.










Tukholmassa päätettiin tällä kertaa kierrellä eri suunnassa kuin yleensä. Perinteisesti ollaan nimittäin ihan joka kerta tehty sama reitti Sergelstorgilta vanhankaupungin ympäri, mutta nyt lähdettiinkin juuri vastapäiseen suuntaan. Kivaa vaihtelua! Niin, ja huomatkaa muuten kuvissa näkyvä Tukholman olematon lumitilanne. Tuolla olisi voinut huoletta vedellä juoksulenkkejä ilman pelkoa kaatumisesta :P









Muutama lavastettu tilannekuva kuuluu aina asiaan :)





 Löydettiin myös luistelukenttä, jossa olikin luistelijoita ihan ruuhkaksi asti.



Lopuksi kiipeilin hieman kulttuuritalon reunalla. No ei sentään, mutta aika aidolta tuo nukke näyttää! Ensimmäinen reaktio todellakin oli, että kuka ihmeen hullu tuolla roikkuu, mutta onneksi ei kukaan oikea ihminen :D



Takaisin laivalle päästyämme tuli vietettyä aikaa myös hytissä lempikarkkieni eli lakupiippujen parissa. Jälkiviisaana olisin voinut ostaa noita mukaanikin enemmän kuin yhden paketin! Makuhan ei sinänsä eroa paljon tavallisesta lakusta, mutta noita syödessä on jotenkin ihan oma fiiliksensä. Varmaan lapsena tuli vedettyä noita aina laivalla, joten nykyäänkin onnistuneeseen laivareissuun vaaditaan paketti lakupiippuja.



Että sellainen reissu! Oli myös mukava huomata, että laivalla näkyi olevan tavallista enemmän pariskuntia ja lapsiperheitä, joten laivoille tyypillistä riehumista ei näkynyt ehkä niin paljon kuin yleensä. Yölläkin nukuttiin tyyvyäisenä korvatulpat korvissa, jotta ei vahingossakaan herättäisi diskosta palaavien ihmisten ääniin käytävällä. Jep, vanhaksi ollaan tulossa selvästikin! Kaikenkaikkiaan oli kuitenkin mukavan rentouttava ja rauhallinen risteily, jollaista juuri nyt kaipasikin :)

20. tammikuuta 2012

Taas sitä mennään!




Enpä ole tainnutkaan mainita täällä, että meillä on viikonlopuksi aika kivoja suunnitelmia tiedossa. Mulla on jostain syystä Silja Linen joku jäsenetukortti (sain sen jotenkin opiskeluympyröiden kautta muistaakseni?) ja sieltähän lähetetään aina ennen joulua kaikille jäsenille risteilylahjakortit. Pitihän se tietenkin hyödyntää, koska aina on mukavaa mennä laivalle. Ja minnes risteily suuntautuukaan? No tietenkin tonne:


Kuvakollaasia lokakuun 2011 risteilyltä.

Jee! Tiedossa olisi siis vain kahdenkeskeinen risteily kullan kanssa Tukholmaan ja ollaan odotettu tätä aika innolla. Vaikka viime laivareissu olikin vasta viime syksynä, niin oltiin silloin liikkeellä noin kymmenen kaverin kanssa, joten meininkikin oli hieman, öö, riehakkaampi erilainen. Kivaa oli silloinkin, mutta nyt on siis vaihtelun vuoksi mukavaa lähteä ihan rauhassa risteilemään kahdestaan ja katsomaan, miten pitkälle talvi on edennyt länsinaapurissa. 
Eli Tukholma, aamupalabuffet ja Tax-Freen karkit, täältä tullaan taas! :)

19. tammikuuta 2012

HedelmäMix


Olen ennenkin blogissani hehkuttanut erilaisia pirtelöitä, mitä tehosekoittimella saa tehtyä. Parasta on, kun keksii kaikenlaisia terveellisiä sekoituksia, joihin saa yhdisteltyä vaihtelevalla tavalla esimerkiksi marjoja, hedelmiä ja vaikka maitorahkaa. En oikeastaan koskaan tule tehneeksi mitään "epäterveellisempiä" pirtelöitä, jollaisia saisi esimerkiksi lisäämällä jäätelöön jotain muuta - jotenkin tykkään nauttia jäätelön mielummin ihan sellaisenaan ilman sekoitteluja :) Ja tuleepahan pidettyä herkut hieman erillään...

Mutta herkkua se on tämäkin! Uusin lempimixini koostuu nimittäin banaanista, ananaksesta ja kahdesta kiivistä. Kiivi tasapainottaa kivasti banaanin ja ananaksen makeutta ja säilykeananaksen mehu sen sijaan tuo kätevästi tarvittavan nesteen.

Sehän on smile!




 Lopputulos on melko eksoottisen ja raikkaan värinen, eikös vain? :) Joskus juon koko sekoituksen itse, mutta usein riittää vähempikin, jolloin siitä saa mukavasti yhden annoksen molemmille osapuolille.




Mitäs hedelmä- tai marjayhdistelmiä teillä tulee sekoiteltua yhteen? 

18. tammikuuta 2012

Kissasukat

Löysin vaatekaappini kätköistä ylivoimaisesti söpöimmät sukat, jotka omistan. Kyseessä eivät ole mitkä tahansa sukat, vaan lämpimät, liukuestepohjaiset ja kissan päällä varustetut yksilöt.



Nämä vilahtelivat varmaan joskus vanhan blogini puolella, mutta hukattuani ne hetkeksi oli taas ilo löytää ne vähän aikaa sitten kaapista :) Talvella on muutenkin kiva käyttää kotona jotain pörrösukkia tai villasukkia, kun lattia on paikoitellen aika kylmä. Sitten voi tyytyväisenä oleskella omassa lämpimässä kodissaan ja ihailla ikkunasta avautuvaa upeaa talvimaisemaa - nyt on nimittäin talvi kauneimmillaan, pakko myöntää!





Niin siis, nämä maisemat eivät ole ikkunastamme näkyviä maisemia, mutta tällaiselta näyttää nyt meidän kulmilla. Pari astetta pakkasta ja maisema aivan vitivalkoinen. Ei isoja kinoksia, vaan juuri sopivasti lunta. Täydellistä. Tällainen talven pitäisi aina ollakin :)

16. tammikuuta 2012

Just Little Things


Sivusto nimeltä Just little things sisältää lähes 600 ihanaa pientä ilonaihetta. Blogeissa kiertää nyt haaste, jossa valitaan kyseiseltä sivustolta 10 omasta mielestä parhainta ilonaihetta. Eipä ollut helppo tehtävä valita, koska pystyin mielessäni allekirjoittamaan suurimman osan kaikista kohdista! Jos siis haluaa piristystä päivään, niin tuota sivustoa selatessa ei voi ainakaan päivä huonontua :)

Pidemmittä puheitta, tässä mun top-10:
 
(jaahas, alimmainen boksi meni jostain syystä vasempaan reunaan, huimista tietotekniikkataidoistani huolimatta...)



 
 

14. tammikuuta 2012

Banaanikakku


Ennen joulua bongasin paristakin eri blogista reseptejä banaanikakkuun. Reseptit jäivät kummittelemaan mieleeni, koska muistin aikoinaan Australiassa syöneeni niin herkullisia banaanikakkuja, että pystyn vieläkin maistamaan ne mieleni perukoilla. Suomessa sen sijaan en ollut jostain syystä ikinä päässyt banaanikakkua maistamaan enkä siis itsekään ollut ennen tajunnut kokeilla sellaisen tekemistä. Vähän aikaa sitten päätin kuitenkin kokeilla, koska ainahan on mukava leipoa jotain uutta :)

Käytin banaanikakkuun seuraavaa reseptiä:

  •  150 g margariinia
  •  2,5 dl sokeria
  •  2 kananmunaa  (itse korvasin nämä soijajauhon ja veden seoksella. Ajaa saman asian.)
  •  n. 4 dl jauhoja
  •  2 tl leivinjauhetta
  •  1 tl suolaa
  •  1 tl inkivääriä
  •  1 tl neilikkaa
  •  2 tl kanelia
  • 3 banaania 

Vaahdota sokeri, margariini ja kananmunat/soijajauhoseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja murskaa banaanit mössöksi. Lisää kuivat aineet ja banaanit taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa 50-60 minuuttia.



    Lopputulos maistui todella hyvälle! Tuli jopa hieman jouluinen olo, sillä taikinaan tuli samoja mausteita (neilikka, kaneli ja inkivääri) kuin joulupipareihin. Banaanit vähensivät kätevästi myös kuivakakuilla tyypillistä liiallista kuivuutta - ainakin yleensä mun tekemät kuivakakut murenevat käsiin, mutta syy voi olla kyllä tekijässäkin tai liian pitkissä paistoajoissa. :) Hassua, että en yleensä ole mikään banaanien suurin ystävä, vaikka ne hätätapauksessa saattavatkin toimia eväänä, mutta tuossa kakussa ne toimivat loistavasti.
    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...