30. kesäkuuta 2011

Southeast Asia in my mind

Melkein päivälleen tasan puoli vuotta sitten oli perhosia vatsassa. Silloin nimittäin lähdettiin kullan kanssa kahden ja puolen kuukauden pituiselle reppumatkallemme Kakkois-Aasiaan, mikä oli parin vuoden aikana kehittynyt unelmasta suunnittelun kautta toteuttamisvaiheeseen. Hullua, että lähdöstä on jo puoli vuotta aikaa! Matkustelu on aina ollut osa elämääni, ihan lapsuuden etelänmatkoista omatoimisiin Euroopan kaupunkilomiin, kaksi interreiliä, vajaan puolentoista kuukauden reppumatka Australiassa ja niin edelleen. Ikinä aiemmin en kuitenkaan ollut lähtenyt noin pitkälle reissulle enkä muutenkaan käynyt Aasiassa (muutaman päivän Kiinan-visiittiä lukuunottamatta).

Lopputeksti on suoraa lainausta edellisestä blogistani, johon kirjoitin matkanjälkeisiä tuntemuksiani maaliskuun puolessa välissä. Niiden tekstien lukeminen ja näiden kuvien katseleminen on kuin lisälöylyn heittämistä ainaiselle matkakuumeelleni...









 "Joka tapauksessa, 75 päivää siis kului matkalla ja voin kertoa, että vietin elämäni ikimuistoisinta aikaa. Kaikkea on vaikea pukea mitenkään tyhjentävästi sanoiksi, koska kerrottavaa on aivan älytön määrä.




 Neljä maata: Kambodza, Laos, Thaimaa ja Malesia. Pääkaupunkeja, keskikokoisia kaupunkeja, pikkukyliä, saaria. Joenvarsia, merenrantoja, asfalttiviidakoita, metsiä, vesiputouksia. Yöpymistä olkirakenteisissa bungaloweissa, puisissa bungaloweissa, viihtyisissä guest houseissa, vaatimattomissa guesthouseissa, hotellimaisissa guesthouseissa.






Matkustamista tavallisilla busseilla, minibusseilla, paikallisbusseilla, hajoamispisteessä olevilla busseilla, VIP-busseilla, junan kolmosluokassa ainoana ulkomaalaisena, junan kakkosluokassa korvatulpat korvissa (Thaimaalaiset junat pitävät aikamoista meteliä), lentokoneella, mopotaksien kyydissä, taksilla, polkupyörällä, skootterilla, pitkähäntäveneellä, moottoriveneellä, isoilla lautoilla, vanhalla puisella yölautalla.




Elämää ilman uutisia, meikkaamista, kylmyyttä, ruoanlaittoa, tiskaamista. Erilaisia ihmisiä, hassuja sattumuksia, kummastuttavia tapoja, uskomatonta ystävällisyyttä, pyyteetöntä avuliaisuutta, hallittua kaaosta. Rauhallisia auringonnousuja, toinen toistaan upeimpia auringonlaskuja. Aikaa ajatella, tarkkailla, lukea ja vapaus tehdä ja mennä minne haluaa.Elämäni nopeimmat, antoisimmat ja opettavaisimmat 2,5 kuukautta. "


28. kesäkuuta 2011

Oma tuubi

Olen koko alkukesän ajan haikaillut tuubitopin perään. Olkaimeton toppi olisi siinä mielessä täydellinen, että se tuntuu näyttävän hyvältä kaikkien päällä eikä myöskään jätä rusketusrajoja olkapäihin. Ostan todella harvoin toppeja tai t-paitoja uutena, koska niitä löytyy kirpparilta aina niin hyvin, ettei tarvetta kaupan valikoimien tutkimiseen useinkaan edes ilmaannu. Tuubitoppeja sen sijaan ei kirppareilla ole näkynyt, joten suuntasin Itikseen etsimään omaa tuubiani.

Hikikarpalot valuivat jo ohimoillani, kun joka paikassa tuntui olevan koot loppu kaikissa tuubitopeissa. Hemmetin alennusmyynnit! Lopulta bongasin kuitenkin Gina Tricotista iloisenvärisiä toppeja, joista eniten miellyin tähän siniseen:




Se oli juuri sellainen kuin olin hakenutkin! Edessä roikkuvat nauhat olivat kiva lisä, koska ne voi joko sitoa eteen rusetiksi (ylläolevassa sovituskoppikuvassa olen jättänyt ne näköjään vieläkin vapaamielisemmin roikkumaan, heh), niskan taakse halterneck-tyylisesti tai vain tunkea pois näkyvistä topin sisäpuolelle. Perfect!



Ostin siis tuon sinisen version ja olen tosi tyytyväinen. Hintaa oli 7,95 e. Tuossa paidassa tulen kirmaamaan pitkin kesäisiä katuja päivin ja öin, eli varmasti tulee käyttöä :) 

25. kesäkuuta 2011

Operaatio kesämekko

Nyt olisi tiedossa lyhyen ajan sisään jo toinen postaus, joka liittyy vaatteiden tuunaukseen. Haluan korostaa, että tämä on mulle melko harvinaista, koska en ole mikään käsitöiden superlahjakkuus enkä muutenkaan kauhean helposti tartu neulaan ja lankaan. Vähän aikaa sitten päätin kuitenkin ottaa härkää sarvista ja muokata erään mekkoni käyttökuntoon.

Kyseessä on alkuvuoden Kaakkois-Aasian reissultamme ostamani olkaimeton mekko. Kun bongasin sen Thaimaalaisesta kaupasta, olin aivan innoissani, kunnes ostamisen jälkeen ekaa kertaa siihen pukeutuessani huomasin yhden asian: mekosta näkyy todellä selvästi läpi. Melko häiritsevää. Kyseessä on tämännäköinen mekko:

 Kuva otettu Thaimaassa bungalowimme parvekkeelta. Niskan taakse menevä nyöri on osa bikineitä, ei mekkoa.



 Koska haluan palavasti käyttää tätä mekkoani kesällä mutta en sen sijaan esitellä samalla päällä olevia alusvaatteitani, ainoa ratkaisu lienee ommella ikäänkuin toinen kangas mekon sisälle. Viime viikolla marssin siis elämäni ensimmäistä kertaa kangaskauppaan ja ostin sieltä tarkoitukseen soveltuvaa, ohutta kangasta.

 Materiaalista ei tietoakaan, vaikka kyllä myyjä senkin taisi mainita...


 
Nyt siis mittauspuuhiin, nuppineulat paikalleen ja ompelemaan! Ompelu on tosin pakko suorittaa käsin, koska en omista ompelukonetta. Toisaalta käsin ommellut kohdat on varmaan helpompi purkaa, jos kun mokailen prosessin aikana :) Wish me luck!

23. kesäkuuta 2011

Juhannus is calling!

Tänään on vihdoin lähtö juhannuksen viettoon, jippii! Tiedossa taitaa olla jo viides juhannus peräkkäin, joka vietetään samalla mökillä saman kymmenen hengen kaveriporukan kera. Eipä tarvitse ikinä kesäisin stressata, missä sitä tulee viettämään juhannuksensa ja muutenkin voi olla varma, että meininki tulee olemaan viime vuosien kaltainen :) Henkilökohtaisesti itse odotan eniten syömistä (yllätys...), saunomista ja musiikin huudattamista mökin pihalla olevassa kodassa nuotion äärellä.

Suoraan juhannuksen vietosta kotiuduttuamme lähdetään heti maanantaina aamulla kohti Joonaksen mökkiä, mikä sijaitsee Pohjanmaalla. Matkavälineenä tulee toimimaan pikkuveljeltä lainaamani auto ja odotan tuotakin matkaa tosi innoissani. Aikamoiset mökkeilysessiot nyt siis edessä! Eilen tulikin juhannusruokashoppailujen lisäksi hoidettua  paljon muitakin asioita kun tiesi, että seuraavaksi on kunnolla kaupungissa vasta heinäkuun alussa. Kävin esimerkiksi tapaamassa ystävääni tällaisessa asussa: 






Neule Aleksi13, t-paita kirppari, housut Mango, ballerinat kirppari.

Yhteensä puolentoista viikon mökkihöperyyden johdosta en tule pääsemään kunnolla koneelle pitkään aikaan, mutta ei hätää palleroiset - olen kartuttanut tietotekniikkataitojani niin paljon, että ajastin teille muutamia postauksia poissaoloajakseni. Sivusto siis jatkaa eloaan sillä välin kun itse kirmailen pitkin heinäpeltoja ruohonkorsi suupielessäni.

Ihanaa juhannusta kaikille!


22. kesäkuuta 2011

Tämän hetken koukuttavimmat ruoat

Juhannus lähestyy ja se tietää kaiken muun kivan lisäksi juhannusruokien ostamista. Jollain omituisella tavalla olen aina tykännyt käydä ruokakaupassa (paitsi kiireessä nälkäisenä) ja varsinkin kesäisten ruokien ostaminen juhannusta tai ihan mitä tahansa mökkiviikonloppua varten on mulle tosi mieleistä puuhaa. Tein yli-innokkaana juhannuksen ostoslistan valmiiksi jo maanantaina ja tänään suunnataan läheiseen Citymarketiin, toivottavasti välttäen pahimmat ruuhkat :)  

Ostoslistalla on perinteisiä, aina suosiossa olevia grillattavia ruokia kuten maissi, herkkusienet ja jotkut kasvispihvit, mutta tällä hetkellä olen kehittänyt pahan fiksaation muutamaan muuhunkin ruokalajiin. Ensimmäinen niistä on kylmäsavustettu lohi. Ihana opiskeluystäväni, taitava bloggaaja Nanna kirjoitteli vähän aikaa sitten blogissaan kylmäsavustettua- tai graavilohta sisältävistä eväsleivistään ja siitä lähtien en ole saanut ajatuksiani pois kyseisistä kaloista. Viimeisimmällä mökkireissulla pääsin itsekin maistamaan pitkästä aikaa kylmäsavustettua lohta ja se oli ihan älyttömän hyvää. Se yhdistettynä varhaisperunoihin ja sinihomejuustoon niin nam!  


 Tosi esteettinen annoskuva! Myös kuvassa näkyvä tavallinen, uunissa tehty lohi kuuluu lempiruokiini, mutta kylmäsavustettu on nyt ehdoton ykkönen.


Toinen tämän kesän suosikikseni noussut ruoka kuuluu eri kategoriaan kuin ensimmäinen, mutta on vähintäänkin yhtä herkullista: tuore ananas. Purkkiananaksien popsimisen jälkeen olen tajunnut alkaa ostaa kokonaisia ananaksia ja todennut, kuinka paljon raikkaampaa, terveellisempää ja paremman makuista se on. Ainoa miinus on se, että mulle tulee maha aika kipeäksi ananaksen syömisen jälkeen, mutta muistan sen yleensä vasta ostamisen jälkeen :)




Viimeinen pakkomielteeni kuuluu jälleen aivan eri luokkaan, kuin kaksi edellistä: Gainomax-palautusjuoma. Aivan yhtä prosessoimaton luonnontuote kuin nuo kaksi edellämainittuakin, eikös niin? ;) Erehdyin vähän aikaa sitten maistamaan kyseisiä juomia ja jäin heti koukkuun. Onhan kyseinen juoma siinä mielessä kätevä, energiaa tuova eväs, että se sisältää isot määrät sekä proteiineja että hiilareita, mutta juuri sokeripitoisuutensa vuoksi yritän olla ostamatta niitä kovin usein. Gainomaxeja on erimakuisia ja lempparini on vanilja - se on ihan kuin söisi sulanutta pehmistä!


 
Gainomaxit eivät kyllä pääse juhannuksen ostoskoriin, mutta kaksi edellämainittua sitäkin todennäköisemmin :) Mitkäs ovat teidän lempiruoat juhannusta ajatellen?

20. kesäkuuta 2011

Lentävä lätty


Kesäisin tekee mieli olla mahdollisimman paljon ulkona ja keksiä rannalla makoilun lisäksi muutakin tekemistä. Yksi mukava ulkoilma-aktiviteetti on meillä ollut jo muutaman vuoden ajan frisbeen heittely. Se on ihan sairaan koukuttavaa! Pari päivää sitten sään ollessa sopivan poutainen kaivoimme frisbeen esiin ja suuntasimme heittelemään ekaa kertaa tänä kesänä.

Tuntui ristiriitaiselta heittää frisbee suoraan päin kameramiehenä toimivaa poikaystävää.



Tuleeko koppi vai ei?


Jee! Frisbee kiinni näyttävän loikan kera :D


Vähän kaukaa otettu kuva, mutta asuna t-paita kirpparilta ja caprit Bangkokista.


Ja sit oli mun vuoro olla tulilinjalla kameran kanssa.

Frisbeen heittelyn ainoa huono puoli on se, että sitä tulee aina heitettyä samalla kädellä, joten oikea käsi on ollut tuosta päivästä lähtien ihan hajalla. Oli hieman hankalaa ajaa heti seuraavana päivänä autolla vajaat 100 km, kun en jaksanut kannatella oikeaa kättä ratissa kovin kauaa kerrallaan. Ensi kerralla opetan siis vasemman kätenikin heittämään frisbeetä niin sitten voin olla vain lievästi rampa molemmista käsistä.

Loppukevennyksenä näin urheiluaiheeseen postaukseen sopien vielä epätoivoinen kuva eräältä illalta, jolloin poikettiin läheiseen ulkoilmakuntoiluvälinepaikkaan (mikä sanahirviö!) iltalenkin yhteydessä. En saanut yhtään leukaa vedettyä, mutta ehkä tyttöjen ei tarvitse ;)

17. kesäkuuta 2011

Nyt vois leipoa

Olen melko lahjakas keksimään toinen toistaan parempia (teko)syitä päästä leipomaan jotain. Viimeisin aloite leipomiseen lähti siitä, kun iskä kertoi kantavansa pihallaan kasvavia raparpereja selkä vääränä työkavereilleen, kun ei itse ehdi käyttää kaikkea. Minä tietenkin reippaana tyttärenä tarjouduin itsekin ottamaan kasan niitä mukaani ja mikä olikaan parempi tapa käyttää raparperit kuin piirakan tekeminen :)

Lisäsin raparperin lisäksi päälle myös vähän mansikoita tasapainottamaan mahdollista kirpeyttä.

Ennen uuniin menoa...


...ja uunin jälkeen. Tämän kuvan perusteella lopputulos ei näytä kovin mairittelevalta, mutta maku ratkaisee :D

Mainittakoon vielä tässä välissä, että leipomisurakkani meinasi saada hyvin traagisen käänteen: kun olin nostamassa piirakkaa uuniin, lähti irtovuoan pohja irti ja koko piirakka tippui lattialle. Meinasin jo ehtiä aloittaa itkupotkuraivarit, kunnes tajusin piirakan laskeutuneen oikein päin lattialle ja säilyneen siis suurin piirtein ehjänä. Huh! Tästä lähtien täytyy kiinnittää siis vähän enemmän huomiota siihen, että se irtopohja kiinnitetään oikeaan päähän, toisin kuin nyt olin epähuomiossa tehnyt.

Tässä vielä havainnekuvaa asustani, jonkalaisessa olen liikuskellut melkein koko viikon. Nyt tilaisin uuden hellejakson alkavaksi, niin pääsisin korkkaamaan ne mun uudet farkkushortsit ja unohtamaan pitkät housut ja hupparit koko loppukesän ajaksi :)

Huppari Stadium (joululahja Joonakselta), farkut Mango.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

16. kesäkuuta 2011

Cards and flowers

Välillä on virkistävää huomata, ettei kodin sisustamiseen aina tarvitse käyttää omaisuuksia. Asian oivaltamista auttaa osaltaan se, että opiskelijalla harvoin on ylimääräistä käytettävänä mihinkään design-huonekaluihin tai Picasson-maalauksiin. Muutosta voi onneksi saada aikaan ihan pienillä jutuilla, jotka eivät välttämättä maksa yhtään mitään, mutta tuovat sitäkin enemmän iloa ja uutta ilmettä.

Yksi hyödyntämäni pieni sisustuskikka 30-neliön yksiöömme on postikortit. Rakastan postikortteja ja välillä innostun ostelemaan niitä kasapäin - syytän kortti-addiktiostani osittain työpaikkaani, jossa myydään mitä ihanempia postikortteja ja uuden satsin tullessa ryysin mummojen joukossa nappaamassa itselleni parhaimpia malleja (nimimerkillä "Esimerkillinen myyjä").

Mutta asiaan: kauniista postikorteista saa aikaan pieniä tauluja ja niitä voi aina vaihdella fiiliksen tai vaikka vuodenajan mukaan. Vähän aikaa sitten koristin jääkaappimme oven tällaisilla korteilla:



Korurasiani vierestä löytyy puolestaan ihana, Kuuba-henkinen kortti (sen vilkuileminen ei mitenkään vähennä minussa jo pari vuotta jyllännyttä Kuuba-matkakuumetta!).


Ikean Lack-hyllylevyn päältä löytyy suht tuore ostokseni, joka sanomallaan tiivistää aika hyvin kaiken tärkeän:


Korttien lisäksi kesän oma sisustus löytyy tietenkin luonnossa kasvavista kukista, joita voi poimia maljakkoon piristämään. Meidän ikkunalaudalla on nähty tänä kesänä jo tällaisia:

(kukkatuntemukseni ei riitä kertomaan, mikä kukka mahtaa olla kyseessä)


Ja tietenkin olen poiminut ihania sireenejä, jotka tosin onnistuin päästämään hengestään jo yhden yön aikana. En millään viitsisi hakea uusia, sillä tunnen oloni aina jotenkin syylliseksi kun kuljen tuolla katkomassa oksia. Käsittääkseni sireenien poimiminen on silti ihan luvallista, kunhan ei muiden pihoille rynni niitä hakemaan :)

14. kesäkuuta 2011

Saksimista sadepäivänä

Harmaa ja sateinen alkuviikko on saanut mut kulkemaan apaattisena ympäri asuntoa ja on pitänyt oikein keksimällä keksiä mielekästä tekemistä. Näin suuret säänmuutokset pitäisi olla laissa kiellettyjä! Kontrasti viime viikon helteisiin on niin suuri, että olen tietoisesti päättänyt pitää ajatukseni silti kesäisinä. Olen toteuttanut sen fiilistelemällä kuvia, joita tuli räpsittyä viime viikonlopun mökkireissusta kavereiden kanssa...








... sekä olen saksinut itselleni farkkushortsit. Kaikilla tuntuu olevan tänä kesänä farkkushortsit jalassa ja itse näin shortsien ylimpänä ystävänä päätin valmistaa itsellenikin sellaiset. Kaupassa farkkushortsien hinnat pyörii parinkymmenen euron hujakoilla, joten onneksi kaapistani sattui löytymään farkut, jotka pystyn uhraamaan tähän tarkoitukseen ihan ilmaiseksi :) Kyseiset farkut istuivat muuten hyvin, mutta polven yläpuolella oleva reiän sekä outojen lahkeiden takia ne olivat jääneet pölyttymään vaatekaappiin.



Siispä sanoin farkuilleni hyvästit ja näytin niille vähän saksia:



Ja lopputulos näytti tältä:



Aion siistiä noi langanpätkät pois vielä :)



Mukavaa antaa vanhalle vaatteelle uusi elämä ja saada siten uusi vaatekappale käyttöön. Farkkushortsien tekemiseen ei kovin paljon käsityötaitoja vaadita, joten ei ollut kovin vaikea prosessi :) Nyt vaan odottamaan niiden shortsikelien paluuta!

13. kesäkuuta 2011

Yksi talo plus piha, kiitos

Jos saisin päättää, missä päin Helsinkiä mieluiten asuisin, olisi yksi mieluisista valinnoista Käpylän puutaloalue. Jos mulla olisi tuhottomasti rahaa ja joku sukulainen sattuisi omistamaan omakotitalon sieltä ja testamenttaamaan sen mulle, niin asia voisikin joskus järjestyä - Puu-Käpylän talot kun on tosi suosittuja ja aivan varmasti tajuttoman kalliita. Onneksi tällainen tavallinen pulliainenkin voi kuitenkin nauttia kyseisen alueen ihanasta tunnelmasta kiertelemällä siellä ympäriinsä :)


Toteutettiin jokakesäinen Käpylän kävelylenkkimme siellä puutaloalueella vähän aikaa sitten. Ostin myös ties kuinka monennetta kesää peräkkäin Käpylän K-kaupasta Puffet-jäätelön, koska siitäkin on tullut jotenkin perinne (okei, jos rehellisiä ollaan niin olisin halunnut ostaa tällä kertaa Magnumin, mutta kaupassa ei ollut niitä! Uskomatonta. Mun siis selvästi kuuluu syödä siellä aina Puffet).







Jonkun nukke oli tipahtanut tien viereen.


Tässä se viime tekstissä mainitsemani laukku, jonka löysin Joonakselle kirpparilta. Huomatkaa myös tyylikäs Kambodza-paita alkuvuoden reissultamme!


Omakotitalossa asuminen ylipäätään joskus tulevaisuudessa houkuttaisi kovasti. Varsinkin näin kesäisin tulee ikävä ikiomaa pihaa ja nurmikkoa, jossa voisi temmeltää ja istuttaa kivoja kukkia sinne tänne. Olenhan kuitenkin omakotitalossa kasvanut ja muistan, että joskus lapsena olin vakaasti sitä mieltä, etten voisi koskaan asua kerrostalossa :D Nyt myöhemmin, 7 vuotta kerrostalossa asuneena, olen joutunut nielemään sanani, mutten siltikään halua loppuelämäkseni jäädä kerrostaloon. Tässä elämäntilanteessa se on silti ainoa vaihtoehto ja olen kovin kiintynyt asuntoomme, eli tällä hetkellä olen tyytyväinen täällä :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...