6. elokuuta 2016

Täällä taas!


Hei kaikki! Takana on piiitkä blogihiljaisuus, joka tuli itsellenikin vähän yllätyksenä. Tavallaan taas osasin odottaa että saatan ottaa hieman etäisyyttä nykyiseen blogiini. Vihjailin täällä jo alkuvuodesta että tulossa on blogin osalta uudistusta, ja sillä tarkoitin sitä että olen suunnittellut aloittavani ihan uuden blogin. Suunnitelmat ovat muhineet päässä jo pitkään, olen valmistellut tulevaa, miettinyt ja harjoitellut. Sen vuoksi tämän nykyisen blogin jatkaminen alkoi tuntua kevään mittaan väkinäiseltä, kun tiesin että en aio jatkaa samalla linjalla enää kovin pitkää.



Mutta ennen kun kerron blogijutuista lisää, niin mitä kaikkea tässä muutaman kuukauden aikana on tapahtunut? Vaikka mitä! Ensinnäkin, me ollaan muutettu! Alettiin etsiä uutta kämppää loppukeväästä. Ollaan asuttu huimat seitsemän vuotta yksiössä (!), ihan vaan siksi että se on ollut sukulaissuhteiden ansiosta puoli-ilmainen, mutta nyt vaan oli alkanut tuntua siltä että on aika mennä elämässä eteenpäin. Saada tilaa ja päästä toteuttaa kaikkia sisustusjuttuja - tavallaan panostaa siihen arjen elämänlaatuun enemmän, vaikka asumiskulut nousevat. Kaupunginosa haluttiin pitää samana, koska viihdytään Roihuvuoressa niin hyvin. Alettiin kytätä asuntoilmoituksia päivittäin ja käytiin katsomassakin muutamia. Kriteerit oli korkealla, koska kun kerran muuttaa niin haluaa tehdä sen oikeasti mieleiseen asuntoon missä voi sitten asua pitkään. Juhannuksen lähestyessä alkoi tuntua että ei me taideta oikeanlaista löytää millään ja että ollaanko me aivan liian nirsoja. Yhtäkkiä sitten asiat loksahtivatkin paikoilleen ja löydettiin mieleinen kaksio, muutaman sadan metrin päästä nykyisestä asunnostamme. Muutto oli reilu kaksi viikkoa sitten ja nyt meillä on tuplasti neliöitä ja parveke ja ihanan valoisa kämppä! Muuttaminen itsessään oli kyllä aivan kamalaa :D Hirveästi kaikkea selvitettävää ja se tavaran siirtäminen, huh huh... Mutta nyt aletaan olla voiton puolella. Paljon asioita vielä puuttuu, kuten verhoja, mattoja ja lamppuja, kun tuli sen verran isompi kämppä että meillä ei vain ole kaikkea valmiina. Kannatti kuitenkin etsiä oikeaa kämppää tarpeeksi pitkään, koska nyt voi olla tyytyväinen ratkaisuun.

Lisäksi ollaan tässä blogitauon aikana tehty ulkomaanmatka, kun oltiin kesäkuun alussa yhdistelmäreissulla Brysselissä ja Lontoossa. Oli kyllä ihana matka! Hyvä ystäväni asuu Brysselissä ja olimme hänen vieraanaan. Kaupungista sai hurjasti monipuolisemman ja paremman kuvan kuin mikä meillä oli aikoinaan siitä syntynyt vuosia sitten siellä piipahtaessa. Myös Bryggessä piipahdettiin ihailemassa vanhaa kaupunkia. Ja Lontooseen menimme sitten junalla kanaalin ali ja voi että - mä olen niin rakastunut Lontooseen. Viime visiitistä sinne oli kymmenisen vuotta aikaa ja niin se vaan edelleen osoittautui olevan ihan mun lempikaupunki maailmassa. Siinä vaan on sitä jotain. Pyörittiin osittain samoissa paikoissa kuin silloin kauan sitten, mutta myös uusissa. Kohokohtina olivat erityisesti Notting Hill ja Harry Potter -kuvausstudiot!








Muuta uutta on siinä että olen vaihtanut tässä blogitauon aikana kuntosalia. Pieni muutos tavallaan mutta jotenkin merkittävä mulle. Kävin pari viime vuotta naapuripaikkakunnalla työpaikkani viereisellä salilla ja totuin treenailemaan ennen töitä aamuisin. Nyt uusi salini sijaitsee muutaman kilometrin päässä meiltä kotoa ja viihdyn siellä äärettömän hyvin. News flash: olen todennut että treenaaminen on paljon mielekkäämpää muulloin kuin aamulla :D Tuntuu että jaksaa paljon enemmän eikä alku ole niin kankean nihkeää kuin aamuisin. Niin ne mieltymykset vaan muuttuu.  Ylipäätään piristävä muutos koko tämä salijuttu.

Kesälomalla matkusteltiin jonkin verran Suomessa (Pori, Hanko, Tampere, Raasepori jne.), mutta oltiin myös aika paljon ihan Helsingissä. Kohokohtana oli se kun kävin elämäni ekaa kertaa Provinssirockissa joka oli aivan mielettömän hyvin järjestetty festari. Viime vuosien Ilosaaret ja Ruisrockit kalpenivat samantien sen rinnalla. Provinssin parasta antia oli tietenkin lempibändini Biffy Clyron mahtava keikka! Tunnelmaa ehkä hieman häiritsi se että edessä oli monta rivillistä kivikasvoisia Rammstein-faneja jotka olivat vallanneet lavan etuosan odottaessaan lempibändinsä saapuvan Biffyn jälkeen, mutta ymmärtäähän sen. Ihan loistava päivä kuitenkin kaiken kaikkiaan. Ja Biffy Clyron uusi keikka on tulossa lokakuussa kun bändi tulee taas Suomeen, joten nyt todella on mitä odottaa!





Blogijuttuun palatakseni: tavallaan tekisi vielä mieli pitää matalaa profiilia tulevan blogin suhteen, koska en vielä tiedä milloin se näkee päivänvalon. Ei varmaankaan vielä kesän aikana, kun vapaa-aika menee töiden jälkeen pitkälti uuden kämpän parissa edelleenkin ja sen saamisessa kodikkaaksi (olen tosiaankin huomannut kuinka vaikea mulla on rentoutua ja keskittyä muihin juttuihin ennen kuin kaikki on valmista kodin suhteen). Mutta voisinhan nyt jo raottaa blogisuunnitelmia: aion aloittaa leivontablogin. Tämä nykyinen blogihan on ollut aika lifestyle-painotteista, pohtivia tekstejä, liikuntaa, matkailua, milloin mitäkin, joten nyt aikomuksena olisi muuttaa suuntaa aika lailla. Matkailu on näistä ainoa aspekti jonka haluan pitää leivontablogissanikin vahvasti mukana, koska intohimo siitä kirjoittamiseen on niin kova. 

Mistä ajatus leivontablogista sitten lähti? Mulle iski jo vuosi sitten kesällä (kesälomalla syntyy parhaimmat ajatukset) että olisipa makeeta olla hyvä leipomaan. Olisi ne parhaat reseptit mitä on itse hionut ja osaisi tehdä hienoja kakkuja. Leipominen on aina rentouttanut ja siitä saa onnistumisen elämyksiä, joten siihen olisi kiva panostaa. Olen aina rakastanut leipoa muille ja laittaa tarjoiluja, mutta huono puoli on ollut se että harvemmin kirjoitin reseptejä ylös saati kuvasin leipomuksiani. Vuoden verran olen siis ryhtynyt tuumasta toimeen: olen harjoitellut, leiponut jo moniin kaverien ja sukulaisten juhliin, oman pakastimen täyteen mitä erilaisempia versioita, kuvannut ja analysoinut tekeleitäni ja koonnut vuoden aikana jo ihan kivan reseptiarkiston. Leipomisessa yhdistyy visuaalisuus, käsillä tekeminen ja muiden ilahduttaminen - ja onhan se omien leipomusten maistelu aika kivaa muutenkin :P Olen huomannut kuinka hifistelijä olen leipomisen suhteen: ei ole mitään masentavampaa kuin kakku / piirakka / raakakakku / muffinssi, jonka maku on "ihan ok" - se on kuin hukkaan heitettyä elämää, hieman kärjistetysti sanoen. Kun jaksaa selvittää, kokeilla ja päätellä, niin pystyy saamaan upeita makuelämyksiä, ja kun niistä saa vielä kauniin näköisiä niin se vaan on jotain hienoa.  Kävin kakkukoristekurssillakin keväällä ja tajusin kuinka paljon nautinkaan käsillä tekemisestä! En ole kokenut olevani mikään neulomis- tai askartelutyyppi, mutta silloin kun pyöritellään sokerimassasta koristeitä, värjätään kermavaahtoa ja koristellaan cupcakeseja niin olen aivan fiiliksissä.

Tuleva blogi tulee siis yhdistämään leipomuksia ja matkakertomuksia mutta myös ehdottomasti pidän oman itseni siinä mukana. Pelkkien resepti + kuva postausten tekeminen ei sytytä, koska se vaan pahimmassa tapauksessa jättäisi sekä lukijan että kirjoittajan kylmäksi. Kaikkeen liittyy aina tarinaa, taustaa ja fiilistä, ja eiköhän omia kuulumisiakin tule luontevasti sisällytettyä kaikkeen siihen. Katsotaan millaiseksi se loppujen lopuksi muotoutuukaan. Toivon että te kaikki jatkatte mukana seurailemassa siellä, sitten kun blogi julkistetaan. Tai no, pohja on jo luotu, joten ei se kovin kaukana enää ole ;) Olen huomannut että mulla on yhtä lailla palo kirjoittaa kuin ennenkin, ja juuri siksi pitää kuunnella omaa itseään, että mihin haluaa sen kaiken kanavoida ja miten voi yhdistellä omia lempijuttujaan.

Huh, tulipa pitkä postaus! Nyt alan lukemaan kaikkia rästiin jääneitä postauksia muilta. Olen ihan tipahtanut kärryiltä, joten kiva päästä uppoutumaan siihen mitä muillekin kuuluu. 

Aurinkoista viikonloppua ja palaillaan aiheeseen pian!




19. huhtikuuta 2016

Päivä Kamakurassa


Palailen taas pienen tauon jälkeen Japanin-reissun tunnelmiin! Kuten tuossa ensimmäisessä Tokio-postauksessa mainitsin, vierailtiin myös eräässä toisessa kaupungissa reissumme aikana. Tokion eteläpuolella noin tunnin junamatkan päässä sijaitsee pieni kaupunki (Japanin mittakaavassa pieni!) nimeltä Kamakura. Paikka on joskus aikoinaan ollut ihan Japanin pääkaupunkikin. Kamakura valikoitui päiväreissun kohteeksi ihan sen perusteella, että oltiin kuultu siellä olevan historiallisia temppeleitä, kaunista merellistä maisemaa sekä pieniä patikkapolkuja. Mukavaa vaihtelua Tokiolle siis!

Junamatka meni leppoisasti ja japanilaiseen tarkkaan tapaan lähtö ja saapuminen olivat minuutilleen ajoissa :) Junan ikkunasta nähtiin muuten lumihuippuinen Fuji-vuori häämöttämässä horisontissa! Olin jostain syystä aina kuvitellut että se sijaitsisi ihan eri suunnassa, Tokion pohjoispuolella tai jotain, joten oli hauska yllätys bongata se näin äkkiarvaamatta. Joskus vielä haluisin ehdottomasti mennä sinne juurelle ihastelemaan sitä lähemminkin.





Junan lähestyessä kohti Kamakuraa oli hauska huomata miten maisema muuttui koko ajan vehreämmäksi. Sattui vielä olemaan erityisen lämmin ja aurinkoinen päivä, joten tuntui vähän siltä kuin olisi saapunut kesään kun astui junalaiturille. Kamakura osoittautui tosi sympaattiseksi, pienehköksi kaupungiksi! Käveltiin aluksi ympäriinsä kapeita katuja pitkin ja melko pian löydettiinkin itsemme ensimmäisen temppelialueen vierestä. Kukat kukkivat ja ylhäälle kukkulan päälle kivuttaessa edessä aukeni upea merinäkymä. Tunnelma oli rauhallisen harmoninen. 

Sen jälkeen suuntasimme paikan kuuluisimmalle nähtävyydelle eli ison Buddha-patsaan juurelle. Siellä jouduttiin parin koululaisryhmän piirittämäksi jotka halusivat haastatella meitä kouluprojektejaan varten ja ottaa lopuksi yhteiskuvat, ja saatiin "lahjaksi" osallistumisesta heidän itse askartelemat kirjanmerkit :D Japanilaiset eivät muuten tuntuneet kovin helposti lähestyvän, joten oli ihan hauskaa vaihtelua. Opittiin samalla lisää kyseisestä jättimäisestä Buddha-patsaasta, kun koululaiset selostivat sen historiaa.








Lähdimme kartan avustuksella kiertämään tämän jälkeen pientä patikkalenkkiä metsän siimeksessä. Oli suuri kontrasti olla yhtäkkiä jossain metsässä, kun juuri oli viettänyt monta päivää maailman suurimmassa kaupungissa! Metsässä kulkeva polku oli todella hyvin merkitty - melkeinpä huvittavaa että joka kerta kun hetkenkään ehdin miettiä että missäköhän me mennään ja mitenköhän pitkä matka tästä on vielä jonnekin, niin aina tuli vastaan kartta, kyltti tai muu opaste. Eksymisen vaaraa ei siis todella ollut. Aikamme patikoituamme poikkesimme polulta opasteiden perässä takaisin kaupungin kujille, tsekkasimme vielä jonkun temppelin ja suuntasimme takaisin juna-asemalle ruokakaupan kautta. 





Tosi antoisa ja erilainen päivä kaiken kaikkiaan. Suosittelen ehdottomasti Tokioon meneville tehdä jotain päiväreissua, jos vaan on aikaa! Meitä ainakin Kamakurassa käynti muistutti siitä että Japanissa on paljon muutakin kuin Tokio - ja en malttaisi odottaa että vielä joskus pääsisin tutkimaan muuta osaa maasta vielä tarkemmin! Niin kuin ekassa postauksessa mainitsinkin, olen jopa yllättynyt siitä kuinka paljon Japaniin ihastuinkaan matkakohteena. Helpohkoa, siistiä ja ennen kaikkea kiinnostavaa!




23. maaliskuuta 2016

Sellainen oli Tokio!


Viime sunnuntaina palailtiin Japanista ja nyt on arki pyörähtänyt taas käyntiin. Mulla oli vakaa aikomus päivittää matkakuulumisia reissun päältäkin, mutta niin siinä kävi että päivät vain vilahtelivat ohi eikä koneen ääreen tullut juurikaan istahdettua. Aamusta iltaan oltiin menossa ympäri kaupunkia, jonka jälkeen illalla ei tarvinnut unta houkutella. Kerrottavaa on vaikka kuinka, koska reissu oli kyllä yksi ikimuistoisimmista mitä on ollut!

Vietimme siis kahdeksan kokonaista päivää Tokiossa. Teimme päiväreissun myös lähikaupunki Kamakuraan, joka sijaitsee merenrannalla ja jossa on temppeleitä, patikkapolkuja ja kiva pikkukaupungin tunnelma. Siitä voisin tehdä oman postauksen myöhemmin. Mutta Tokio - se oli kyllä mieletön kaupunki. Tiesin että kaupunki olisi suuri, mutta ei sitä mittakaavaa tajua ennen kuin itse pyörii siellä. Nyt ekassa postauksessa voisinkin hieman tiivistää muutamalla kohdalla, mitkä olivat reissusta oleellisimmin mieleen jääneet asiat.





Suuruus. Eli juuri se Tokion valtava koko. Kun ekaa kertaa katselee metrokarttaa niin alkaa päätä huimaamaan. Nopeasti metron pystyi kuitenkin ottaa haltuun, kun kaikki linjat oli merkitty väri- ja numerokoodein ja lisäksi oli englanninkieliset kuulutukset. Se mikä oli erikoista että aina metroasemalta katutasolle kivutessa tajusi, kuinka jokainen kaupunginosa on kuin oma kaupunkinsa. Tutuiksi tulivat mm. Shibuya, Shinjuku, Akihabara, Harajuku, Asakusa ja Ueno. Niissä jokaisessa oli aivan mielettömästi nähtävää ja noihin kaikkiin palattiin pariinkin otteeseen.

Meidän hotelli sen sijaan sijaitsi Jimbocho nimisellä alueella. Hyvin kuvaavaa kaupungin kokoon liittyen on se, että kukaan Japanissa käynyt tuttumme ei tiennyt etukäteen kerrottaessa koko Jimbochon olemassaolosta, ja opaskirjoissakin se mainitaan lyhyesti vain kirjakauppa-alueena, mutta sehän osoittautui isoksi ja todella viihtyisäksi kaupunginosaksi. Ja sitäkään ei ehditty näkemään kokonaan, vaikka monena päivänä käveltiin siellä - ja myös eksyttiin siellä monen monituista kertaa, kun tultiin aina metron eri uloskäynnistä. Aina sai tiirailla että missä ihmeen suunnassa se hotelli nyt onkaan tästä katsottuna!

Mutta voiton suuruudessa vei tietenkin Shinjuku. Se oli kaikessa suuruudessaan, katuviidakossaan, vilkkuvaloissaan ja ihmismassoissaan jopa vähän liikaa omaan makuuni. Luin jostain että Shinjukun metro/juna-asemalla on hullut 200 uloskäyntiä. Ei ihme että oltiin aivan eksyksissä siellä. Ylipäätään reissun aikana yritettiin hyväksyä se, että jos löydettiin joku kiva ravintola tai kauppa, niin todennäköisesti ei osata suunnistaa sinne enää uudestaan :D






Asioiden toimivuus. Yleensä kun on matkustanut maailmalla, niin Suomeen palatessa on sellainen olo että onpa täällä puhdasta, järjestelmällistä ja toimivaa. Nyt kävi toisinpäin. Tokiossa oli kaikki viimeisen päälle kliinistä, aina löytyi opastekylttejä joka puolelta (usein söpöillä kuvilla varustettuna), kaikki tarvittava oli käsillä, ihmiset kulkivat siististi, ravintolassa joku huomioi sinut heti sisään astuessa vaikka yhteinen kieli ei kovin vahva olisikaan, vastaus henkilökunnalta niin metroluukulla, hotellilla tai kaupassa oli aina täsmällinen ja nopea. Tuntui että joku oli aina ajatuksen edellä. Yksi päivä yritettiin oikein bongata roskia kaduilta, kun niitä ei todella ollut, ja lopulta bongattiin yksi - ja sekin oli rusetti :D Roskiksia itsessään oli hämmentävän vähän kyllä, joten en tiedä minne ihmiset ne roskansa sujauttavat. 

Äänistä tuli huomioitua se, että metrossa oli monesti ihan hiirenhiljaista, mikä oli vähän hämmentävää. Autotkin olivat hiljaisia! Sen sijaan  ulkomainoksista lähti kova ääni. Ja varsinkin pelihalliin astuessa meteli oli niin valtava että oli pakko kääntyä ovelta pois. Erikoisia kontrasteja.






Ruoka. Moni olikin hehkuttanut etukäteen Japanin ruokia ja olivat kyllä kaiken sen arvoisia! Maistelin tarkoituksella kaikkea mahdollista, udonia, ramenia, sushia, jotain mustekalapallojakin (niistä en tosin niin välittänyt). Paras yksittäinen ruokailuelämys tuli liukuhihnasushin parissa. Oltiin metsästetty sellaista paikkaa ja kun löydettiin, niin sinne vain hihnan viereen ja lautasia poimimaan. Hihnarenkaan keskellä oleva kokki pyöritteli uusia susheja jatkuvasti joten tuoreus oli taattua. Eikä ollut hinnallakaan pilattu, ainakaan siinä paikassa! Toinen mielenkiintoinen tapa oli ruoan tilaaminen ravintolan automaatista. Siitä valittiin nappuloilla mitä haluttiin, maksettiin automaattiin ja kiikutettiin lappu ravintolan henkilökunnalle, joka kokkaili tilatut annokset. Nopeaa ja näppärää, ja jotenkin japanilaista :)

Myös ruokakaupat olivat ihana kokemus. Rakastan aina ruokakauppoja ulkomailla ja tuolla oli varmaankin mielenkiintoisimpia tuotteita kuin missään muualla. On aina hauska katsella pakkauksia joista ei tajua ollenkaan mitä ne sisältävät. Hamstrasin kotiin mukaan esimerkiksi paikallisia makeisia. Monesti ostettiin välipalaksi tai iltapalaksi kaupan valmis sushiateria (joka oli todella tuore ja edullinen) tai välillä ostin pakkauksen jossa oli vain yksi iso, leipämäinen sushi: voileivän kokoinen, kolmion muotoinen riisihärpäke, minkä ympärillä oli merilevää. Näppärä eväs!








Huomasin että reissun aikana mulla meni jopa pari päivää ennen kuin aloin lämmetä koko kaupungille ja kaikelle sille millaista siellä oli. Johtui varmaan siitä että kaikkea oli vain niin paljon, että ei meinannut mieli pysyä perässä. Innostus kuitenkin vain kasvoi loppua kohti ja lähdön koittaessa tuli todella voimakkaasti sellainen olo, että ei olisi halunnut palata kotiin vaan nimenomaan jatkaa Japanissa kiertelyä! Lähteä Kiotoon, Hiroshimaan, Fuji-vuoren kupeeseen ja vaikka minne.

Aikamoinen reissu tosiaankin. Lisää juttuja tulossa!



4. maaliskuuta 2016

Kokonaiset kolme reissua tulossa



Yleensä kun palailee ulkomaanmatkalta takaisin kotiin, voi hetken aikaa olla vähän tyhjä ja eksynyt olo. Jos on kauan odottanut reissua niin palatessa saattaa tuntua oudolta kun ei olekaan mitä odottaa. Moneen kertaan olenkin siinä tilanteessa todennut, että pitäisi aina olla seuraava matka varattuna!




Tällä hetkellä on sen verran harvinainen tilanne, että tiedossa on yhteensä kolme matkaa. Ensimmäinen niistä on niinkin pian kuin viikon päästä! Nyt alkaa jo vähän lentelemään perhoset vatsassa, kun ajattelee että ensi viikon loppupuolella ollaan tallaamassa Tokion katuja. Tulee varmasti olemaan mielenkiintoiset 8 päivää! En voi vieläkään usko todeksi että ollaan oikeasti menossa sinne. Matkan varaamisvaiheessa lueskelin paljon opaskirjoja ja kaikkea mahdollista kaupunkiin liittyvää tietoa netistä, mutta nyt olen vain keskittynyt laskemaan viikkoja ja päiviä ja tiedonhaku jäänyt vähemmälle. Näin se itseasiassa monesti menee! Sen tosin haluan selvittää juurta jaksain, että miten lentokentältä pääsee meidän hotellille. Veikkaan että aamulla kaupunkiin saapuessa, kun kello on Suomen aikaa vasta kolme aamuyöllä, haluaa että on selvät sävelet siinä millä metrolla pitää mennä ja minne.

Toinen reissu on sitten kuukausi Japanista paluun jälkeen. Varasimme nimittäin Tallinnasta hotellin viikonlopuksi huhtikuun lopuksi. Sitähän silloin aiemmin väläyttelinkin täällä blogin puolella ja varattiinkin hotelli sitten melko pian. Eipä ole tullut ikinä maksettua hotellihuoneesta yli sataa euroa per yö, mutta ajateltiin kerrankin repäistä kun on vuosipäivä ja ylipäätään eka kerta kun ollaan Tallinnassa yötä :) Kyseessä on kylpylähotelli, joten voi pulahtaa altaaseenkin, tutustua kaupunkiin kerrankin vähän tarkemmin ja ennen kaikkea hengailla siellä huoneessa koko rahan edestä.




Kolmas reissu olisi sitten heti kesäkuun alussa. Mulla on siinä yksittäinen lomaviikko ja tarkoituksena olisi suunnata Belgiaan ja Englantiin! Nimittäin hyvä lapsuudenystäväni on asunut jo vuosia Belgiassa ja on pitänyt mennä sinne jo ikuisuuden käymään hänen luonaan. Nyt on aika siirtyä siis sanoista tekoihin! Brysselissä ollaan aiemmin käyty joskus vuosia sitten interrailin yhteydessä, eikä kaupunki itseasiassa silloin ihan täysin vakuuttanut minua, mutta olen varma että siitä saa uusia puolia irti nyt "paikallisen" oppaan avulla :) Plus että haluan ehdottomasti käväistä Bryggessä, mikä on kuulemani mukaan todella kaunis ja historiallinen kaupunki pienen junamatkan päässä Brysselistä. Sitten olisi tarkoitus mennä bussilla muutamaksi päiväksi Lontooseen, kun kerran siellä päin ollaan! Bussilla kanaalin alta pääsee suunnilleen 7 tunnissa ja edullisesti vielä. Lontookin on tuttu paikka, mutta viime käynti oli joulukuussa 2006 eli hyvin kauan sitten. Lontoo on pysynyt siitä lähtien ihan lempparikaupunkieni joukossa, joten mahtavaa päästä näkemään se kesäaikaan. Suunnitelmia kaupungin varalle on vaikka millä mitalla! 

Lentoliput tuolle reissulle olisi tarkoitus varailla vasta Japanin matkan jälkeen. Toivottavasti Lontoosta löytyy vielä majoitusta sitten kun aikataulu vahvistuu. Kesällähän majapaikat on aina vähän täydempiä ja Lontoon hinta-laatusuhde majoituksessa on tunnetusti huono. Eiköhän sieltä jotain kuitenkin löydy. Se kaupunki on kyllä niin lähellä sydäntäni, että Tallinnan hulppean majoituksen vastapainoksi olen kyllä valmis majoittumaan vähän murjummassakin paikassa :D




Sellaista! Nyt tietää siis etukäteen että Japanista palatessa on jos jonkinlaista mitä odottaa. Onkohan liian aikaista alkaa pakata jo nyt, viikkoa etukäteen? Tekisi mieli jo kaivaa matkalaukku esiin ja alkaa latomaan vaatteita sisään, se jotenkin aina konkretisoi sen että ollaan todella lähdössä. Lämpötila Tokiossa näyttäisi heiluvan 8-16 asteen välillä, joten siellä on jo kevät onneksi pidemmällä kuin täällä. 

Onko teillä reissuja tiedossa keväälle tai kesälle? :)


PS. Postauksen kuvat viime viikonlopulta, jonka vietimme eräällä vuokramökillä kaveriporukan kanssa! Olen ennenkin täällä blogissa puhunut siitä kuinka erityisesti nykyään pyrin kokeilemaan kaikkea uutta aina kun tulee mahdollisuus: nyt oli vuorossa peräti kaksi juttua, eli paljussa oleskelu ja avannossa käyminen! Jälkimmäisestä olen erityisen ylpeä :D Taas ollaan kokemusta rikkaampia.




22. helmikuuta 2016

Juhlia ja liikuntaa


Hei kaikille pitkästä aikaa! Huh, miten helmikuu onkaan vierähtänyt hurjaa vauhtia. Blogikin on jäänyt nyt täysin toissijaiseksi kaikessa tohinassa, ja tavallaan on tehnyt ihan hyvääkin saada pieni hengähdystauko. Nyt kuitenkin kun havahduin siihen että en ole ehtinyt lukea muidenkaan blogeja, saati tehnyt itse postauksia, niin tuli jotenkin kova into palata katsomaan mitä kaikki ovat kirjoitelleet ja mitä ihmisille kuuluu!

Lähiviikkojen parasta antia virtuaalimaailman sijaan on ollut ajan viettäminen läheisten kanssa. Pienimuotoisia juhliakin on riittänyt, sillä tosi monilla kavereista ja perheenjäsenistä on synttärit nyt helmikuussa tai maaliskuun alussa. Parit synttärit on juhlittu ja muutamat edessä! Olen innoissani ilmoittautunut vapaaehtoiseksi leipomaan eri juhliin kaikkea tarjottavaa, koska on vain niin parasta päästä tarjoamaan isolle porukalle juhlaan sopivia juttuja ja päästää luovuus valloilleen. Synttäreistä puheenollen, itsekin täytän vuosia tuossa kahden viikon päästä, sopivasti samalla viikolla kun on matkalle lähtö :) 




Juhlien ja herkkujen vastapainoksi liikunnassa on ollut aika hyvä draivi päällä. Olen joogannut enemmän kuin pitkään aikaan. Lisäksi olen löytänyt myös boulderoinnin uudelleen, mikä on ilahduttavaa. Mulla oli vuoden loppupuolella todella tahmeaa kiipeilyn kanssa ja ehdin jo miettiä että onko se mun laji sittenkään. Pieni tauko teki hyvää ja nyt muistan taas miksi olen siitä alunperin innostunutkaan. 

Yksi harvinaisuus liikunnan saralla on myös se, että tein talven ekat ulkojuoksulenkit! Ainahan ennen talvea vannon että talveksi ei tule taukoa juoksusta, mutta ekojen hiutaleiden leijaltua maahan ja asteiden painuessa pakkaselle menee juoksukengät naulakkoon. Löydettyäni juoksumatolla juoksentelun muutama viikko sitten jaksoin olla innostunut siitä hetken aikaa, kunnes se alkoi nopeasti käydä tylsäksi. Aloin todella kaivata ulkona juoksemista. Viime viikolla sitten karaisin itseni ja juoksin kahdestikin ulkona! Parhaimmillaan pääsee melkein meditatiiviseen tilaan kun hölkkäilee ajatuksissaan valkoisissa maisemissa. Talvijuoksu tulee varmasti jatkumaan, kunhan vaan asteet pysyy nollan tuntumassa ja lumi on sopivan pitävää jalan alla. Eri asia sitten jos tulee taas kovin jäistä tai kovat pakkaset, niin harkitaan uudestaan :D Askel kerrallaan! 




Toinen aihepiiri mikä on pyörinyt jatkuvasti päässä lähiaikoina on ollut yllättäen matkustelu. Mutta siitä lisää ensi kerralla. Kivaa helmikuun viimeistä viikkoa kaikille!

1. helmikuuta 2016

Turkua tutkimassa ja kylpylälomalla


Eilen palailtiin kotiin Turusta, jossa olimme tosiaankin ekalla yhteisellä kylpylälomallamme ikinä! Kaikkien näiden vuosien aikana ei oltu käyty kylpylässä, joten nyt oli hyvä sauma lähteä tammikuuta pakoon Holiday Club Caribialle. Ylipäätään olen ylipäätään ollut tosi vähän hotelleissa Suomessa: yöt voi laskea helposti kahden käden sormilla. Caribialla olin ollut lapsena kerran, taisipa olla samana vuonna kun paikka on avattu eli 1999. Olikin hauska palata takaisin katsomaan miltä se näyttää näin monen vuoden jälkeen!

Saavuttuamme paikalle lähdettiin melkein samantien reippaina vielä kuntosalille. Oli kätevää kun pystyi vain vaihtamaan treenikamat huoneessa päälle ja ajella hissillä suoraan alakertaan salille. Sali osoittautui mukiinmeneväksi, vaikka olikin liian ahdas ihmismääriin nähden. Siitä huolimatta siellä sai alkukankeuden jälkeen ihan hyvän treenin vedettyä. Itseasiassa kokeilin jotain täysin uutta, eli juoksin juoksumatolla! En ymmärrä miten olen onnistunut välttämään sen kaikkien salivuosieni aikana. Nyt kun talviaikaan juoksuharrastus on telakalla (taas... musta ei vaan talvijuoksijaa tule!), niin aion ehdottomasti juoksennella oman salinkin matolla jatkossa! Yksi oivallus ja eka kerta taas elämään lisää.

Illalla syötiin vielä kylpylän ravintolan illallisbuffetissa, kun ei jaksettu nälän riivaamina enää Turun keskustaan asti raahautua. Illallisbuffet oli itseasiassa hieman pettymys: tällaisille kasvis- ja kalaruokia syöville lohi oli ainoa vaihtoehto ja se oli liian suolaista. Mutta saipahan lisukkeilla ja muilla vatsansa täyteen ja sitten olikin kiva vetäytyä huoneeseen. Oi vitsi, huone oli kyllä niin viihtyisä! Oli ihanaa nukahtaa pehmeään, isoon sänkyyn.




Nukuttuamme pitkät ja rentouttavat yöunet oli ihana herätä uuteen aamuun. Rakastan aina aamupaloja ja huonohkon illallisbuffetin jälkeen oli kiva huomata että aamiaisbuffet oli todella miellyttävä ja monipuolinen! Oli kyllä tosi lomafiilis siinä kahvia hörppiessä ja aamupalalautasta koostaessa. Sulattelun jälkeen lähdimme polskimaan kylpylän puolelle. Hassua kuinka muistikaan siitä lapsuuden käynnistä että kylpylä olisi ollut ainakin viisi kertaa isompi! Tarpeeksi uitavaa ja tekemistä siellä oli toki nytkin: uiskentelimme altaassa joka vei ulos asti, testasimme kaikki vesiliukumäet ja molemmat porealtaat (joista toisessa oli kyllä poreet epäkunnossa, mutta lämmintä vettä silti). Siitä sitten päätimme reippauspuuskassa mennä taas salille tekemään pienen treenin.

Sitten olikin aika suunnata Turun keskustaan. Ollaan oltu Turussa ainoastaan kesäisin ja viime visiitistä oli jo muutama vuosi aikaa, joten olo oli kuin turistilla. Katsastettiin Tuomiokirkko, käveltiin Aurajoen rantaa, käytiin syömässä, hieman ostoksilla ja Teerenpelissä lasillisella. Turku tuntui itseasiassa vielä kivemmalta kuin muistinkaan! Ei aina tarvitse olla kesä että kaupungit olisivat parhaimmillaan Suomessa. Törmättiinpä muuten uskomattoman tuurin kautta mun lapsuudenystävään, joka ei siis asu Turussa ja jonka en tiennyt siellä silloin olevan käymässä. Niin hassua olla kaupungissa missä ei tunne ketään ja sitten törmätä ystävään :D Terkut N:lle!





Takaisin päin kävellessä kiersimme vielä eri reittiä takaisin, Kupittaan kaupunginosassa. Illalla mutustimme huoneessamme hampurilaista, jäätelöä ja karkkia ja katselimme elokuvaa. Siinä tulee kyllä lomaolo kun syö sängyssä, sitä ei tule kotona tehtyäkään! Oli kyllä niin rentouttava irtiotto kaiken kaikkiaan. Vaikka kylpylähotellissa oltiinkin niin loppujenlopuksi kylpylä ei itsessään ollut se pääjuttu, vaan oikeastaan se yhteisen ajan viettäminen viihtyisässä huoneessa ja sopivan vieraan kaupungin tutkiminen. Yhtäkään kuvaa en näköjään kylpylästä tajunnut ottaa, mutta niinhän sitä sanotaan että kuvien ottaminen unohtuu silloin kun on kivaa (klassisin esimerkki tästä on mun valmistujaiset, josta ei ole olemassa yhtäkään kuvaa :D ).

Uudelle kylpylälomalle lähtisin milloin vain, vaikkakin ne turhan kalliita Suomessa ovatkin. Innostuneena katseltiinkin jo vähän Tallinnan kylpylöiden hintoja. Jos vaikka sinne lähtisi viettämään vuosipäivää keväällä! Siinä tulisi taas yksi eka kerta elämään lisää: yöpyminen Tallinnassa. Pitääpä harkita!






Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...